Pikkujuttuja - sieltä täältä

Matkan varrella sattuu kaikenlaista pientä, joten ajattelimme, että niitäkin uutisia voisi lyhyesti kertoilla. Siispä asiaan ...

8.7.2010. Tanskan keikan päivitykset ... ennen kuin seuraavaa pukkaa. Kun Carado oli saatu pakattua, oli aika jättää heipat LMC:lle ja suunnata kohti Turkua. Siinä se meni ensimmäinen ajomatka ihmetellessä uutta autoa. Turvallisesti pysäköimme Auranlaakson ABC:n pihalle, josta jatkoimme sitten yöunien jälkeen kohti satamaa. Satamassa koirat vielä pissalle ja sitten jonoon. Laivaan siirtyminen kävi näpsäkästi jasiitä se matka sitten lähti liikkeelle. Varmuuden vuoksi päätimme nauttia päiväunista oikein kunnolla, jos vaikka jossain vaiheessa reissua jäisi vähemmälle. Tukholman satamasta kurvasimme sitten illalla kohti Jonköpingiä, jonne olimme päättäneet jäädä yöksi. Keskiviikon tavoitteeksi oli asetettu saapuminen Tanskan Herningiin, eikä siitä toki tingitty. 8 tunnin ajamisen, komeiden siltojen ja ruuhkaisten moottoriteiden kautta kurvasimme illan koittaessa Herningin Messukeskuksen camping alueelle ja asetuimme taloksi norjalaisten ja hollantilaisten väliin. Keli oli loistava ja paikka erinomainen.

Torstai ja perjantai oli pyhitetty alkuperäissuunnitelmassa agilitylle. Paikallinen yhdistys järjesti alueella KV-kisat ja olimme ilmoittautuneet molemmille päiville kahteen kisaan. Hämmästys oli suuri kun tajusimme, että paikalla olisi voinut kisata neljänä päivänä yhteensä neljä virallista kisaa/päivä. No hätä! Pienen neuvottelun jälkeen olimme aluksi tuplanneet kisamäärämme ja lopulta Tarja ja Zici lisäsivät vielä kolmanne kisapäivän repertuaariinsa. Tarjolla olis siis 12 starttia Zicille ja 8 starttia Szepille! Kisaradat oli todella haastavia ja mielenkiintoisia. Tuomareina hääri Nalle Jansson, Allan Hansen ja NN. Kisat käytiin nurmella, kahdella vierekkäisellä radalla: toisella agikisat - toisella hyppikset. Radat olivat hyvin eteneviä, vaikeita hyppykulmia sisältäviä ilman ainuttakaan takaahakua. Oikein piristävää siis suomalaisiin ratoihin verrattuna. Estekorkeudet olivat koko ajan maksimissaan, samoin okserit ja pituushypyt. Kaikki järjestelyt olivat tosi joustavia, eikä mistään nipotettu niin kuin Suomessa on tapana. Tulossaldo tiimillä oli hieman vaatimaton: Zicille yksi nollavoitto hyppiksellä ja samalla hyppyserti, Szepille kaksi sijoitusta agiradoille ja siten kaksi agisertiä. Toista reissua Tanskaan siis tarvitaan, jotta valiotitteleitä tipahtaa. Tanskassa kun vaaditaan kolme sertiä valioitumiseen.

Lauantaipäivänä käytiin seiskaryhmän Maailmanvoittajanäyttelyä, josta ei tällä kertaa tuliaisina ollut juuri muuta kuin lämmintä kättä. Nadas esiintyi hienosti ollen valioluokan kolmas, Pompaksen ja Conan jälkeen. Szepin kisa avoimessa luokassa oli tiukka, mutta tässäkin jäätiin kakkoseksi. Vara cacibia meille sitten tarjottiin, mutta eihän sillä ole juurikaan väliä, kun nuo cacibit on ollut plakkarissa jo jonkun aikaa. Tittelit meni siis sivu suun, samoin kävi vielä Hantan Hastallekin. No - katsotaan sitten ensi vuonna Pariisissa ...

Samaan aikaan agilityjen ja näytelmien kanssa käytiin yhdessä hallissa tokon MM-kisoja. Aina välillä yritimme käydä vilkaisemassa mitä sillä rintamalla tapahtuu. Sunnuntai olikin sitten kokonaan pyhitetty tokon seuraamiseen. Yksilöfinaalit olivatkin mitä hienointa katsottavaa. Yksi suomalainen toisensa jälkeen teki huippupisteet ja meni keulaan. Lopuksi tilanne oli se että sijoituksia jaettiin seuraavasti: Elina ja Sina kultaa, Christa ja Vip hopeaa, Niina ja Ace pronssia sekä Heidi ja Mette neljäs sija. Aivan jotain käsittämätöntä!! Lisäksi Suomen joukkue oli vielä lauantaina saanut joukkuehopeaa. Noista voitonjuhlista jouduimme sitten vähän tinkimään ja lähtemään kotimatkalle. Tavoitteena oli olla tiistai aamuna Oulussa. Urakka oli kova - 1800 km - mutta onneksi en tajunnut sitä vielä silloin. Tuolta osin tavoite ei ihan täyttynyt, koti näyttäytyi auton ikkunasta tiistaina iltapäivällä. Matka meni kuitenkin hyvin ja pääsimme nauttimaan uuden auton tuomasta mukavuudesta. Tästä on kiva jatkaa sitten seuraavaan reissuun ;o)

21.6.10. Niin siinä sitten kävi. Ei puuttunut vauhtia kesän ekalta lomareissulta... Vauhti lähti liikkeelle torstaina ennen agin SM-kisoja, kun tiimi pakattiin LMC:n kyytiin ja lähdettiin huristamaan kohti etelää. Pienen Viitasaaren stopin jälkeen suunnistimme Tampereelle ja painuimme yöpuulle. Seuraavalle päivälle oli varattu vain lyhyt pomppu Vantaalle. Osoite ei kuitenkaan ollut heti Tikkurila, vaan poikkesimme Petikkoon ja asuntoautokauppaan. LMC on tässä kevään kommellusten kuluessa menettänyt luottamuksemme ja vakaa aikomus oli päästä siitä eroon. Rahalla saa ja hevosella pääsee - niinhän sitä sanotaan. Petikosta lähdimme kohti Tikkurilaa mielenkiintoisessa mielentilassa. Tarjolla olisi tuliterä Carado, jos vain sen päätöksen tekisimme. Henkistä apua haettiin Eilan Tapsalta Keminmaalta. Ei siitä ollut järjen puhujaksi, innostui vain entisestään kun kuuli mitä olisi tarjolla. Puhelu pankkiin toi sitten ratkaisun, laina olisi nostettavissa maanantaina Tikkurilan konttorissa. Eipä sille sitten enää mitään voinut, uusi auto vei voiton.

Kun päätös oli tehty, oli aika alkaa keskittymään agin SM-kisoihin. Tikkurilaan majoituttiin asuntoautopaikalle ja oltiin hyvissä ajoin valmiina, kun oli aika aloittaa perjantain lämppärikisat. Kisapaikka oli upea, joten olosuhteita ei todellakaan voinut moittia. Kisasimme perjantaina vain agiradan, koska hyppis olisi mennyt tosi myöhään. Zici teki upean radan, mutta hylkääntyi viimeisellä esteellä. Szep teki kolmen viikon kisatauon jälkeen kivan nollan ja Nadaksen virheeksi koitui puomin ylösmeno. Hyvä fiilis jäi launantain joukkuerataa varten. Berglundin Eija oli tehnyt haastavan joukkueradan ja Nadas oli eka koiramme ja onnettomasti ohjasin sen hylkyyn heti lähtötilanteessa. Patti alkoi kasvaa otsaan heti, sillä nyt muilla ei olisi varaa enää epäonnistua. Zici hoiti leiviskänsä hienosti vitosen virheellä ja Sepe selvisi läpi kympillä. Kaikki olis siis Rullan varssa, joka ikävä kyllä ei selvinnyt tehtävästä vaan sai hylyn. Niin jäi meidän joukkue sitten ilman tulosta. Pöh. Sunnuntain yksilöissä haukottiin sitten henkeä Mujusen hyppiksen edessä. Kuuden hypyn lähtösuora, jossa lopussa takaakierto. Sitten pari syheröä, ja kolmen suoran putken suora. Muutama välistäveto, suoraan putkeen, pari tiukkaa kääntöä ja siinä se sitten oli. 170 koirasta vain 5 teki nollan ja 50 joukkoon finaaliin mahtui tuloksella 20 vp. Zici teki hienon radan, mutta hylkääntyi radan loppuosassa. Sepe sai tulokseksi 15 ja oli ensimmäinen joka tippui finaalista. Nadas oli siten ainoa meidän koirista joka selvisi finaaliin. Finaalissa olikin sitten helppo Pulkkisen rata. Nadakselle kepeiltä kielto ja loppusijoitus 37. Kärjessä vain yksi koira eli Iiro teki tuplanolla ja sillä irtosi siis SM-kulta! Meidän porukalle tuli siis pääosin vain lämmintä kättä, joten suurta menestystä saadaan taas odottaa ...

Kisojen jälkeinen maanantai menikin sitten kuljaillessa iltapäivään asti. Iltapäivä käytettiin sitten muuttopuuhiin, kun tavaroita siirrettiin LMC:stä Caradoon. Kaikki oli pakattuna lopulta viiden maissa, jonka jälkeen uusi uljas asuntoautomme suuntasi kohti Turkua odottamaan seuraavan aamun reissuun lähtöä.

21.6.10. Heippa LMC - Tervetulosa Carado!!

14.6.10. Vihdoinkin LMC kotona! Viikonloppu vierähti keskisessä Suomessa. Kuopiossa kisattiin viimeistä kertaa ennen SMmiä oikein kunnon rankkasateessa. Snorkkeli olisi ollut viimeisellä radalla enemmän kuin paikallaan! Radalla ollut pussi oli niin märkä, että viimeisenä startannut Nadas oikein pysähtyi pussin jälkeen ravistelemaan vedet niskastaan.Kuopiosta kipaistiin sitten Viitasaarelle hakemaan asuntoautoa. Siellä se odotti noutajaansa. Remppa on nyt tehty urakalla, toivoa vain sopii, että se on nyt sitten kunnossa. Kotimatka meni hyvin, mutta varsinainen tulikoe tulee kun lähdetään torstaina Vantaata kohti. Pikkusen on pelko persuuksissa, mutta katsotaan miten tässä käy.

7.6.10. Se on vissiin muuttanut Viitasaarelle ... Perjantaina oli edessä lähtö StadiGamesiin ja Salon kisoihin. Hyvässä uskossa elettiin, että Viitasaaren kautta matkaan lähdetään ja haetaan samalla LMC kotiin. Usko ei aina vaan riitä, vaan tarvitaan myös tekoja. Tekoset Unskassa oli tällä kertaa sitä, että korkeapainepumppu oli purettuna ja auto levällään. Siis jälleen muutos suunnitelmiin ja kauhealla stressillä etsimään majoituksia. Ei muuten ihan helppo juttu - jos haluaa majoittua kohtuuhintaan ja jossain muualla kuin hotellissa. Miniläppärille tuli sitten oikeaa käyttöä kun Jyväskylään asti surffasin netissä ja soittelin meille majapaikkoja. Kaikki järjestyy aina tavalla tai toisella, niin myös reissun yöpymiset.

Perjantai-iltana ajelimme siis Tampereen Härmälään ja majoituimme pienen pieneen mökkiin. Eipä siinä sen kummempia kuin iltapalaa ja nukkumaan. Aamusta sitten nokka kohti Helsinkiä ja Laaksoa. Siellä oli rakenneltu kaksi kehää vierekkäin ja kisat pyöri mukavasti. Jotenkin muistikuva StadiGamesista oli paljon loistokkaampi, tai sitten ylipäätään kisat ovat kokeneet jonkinlaisen inflaation. Tunnelma on kuin missä tahansa kyläkisoissa - menitpä sitten minne vaan. No ehkä SM:ssä sitten ... Kisatuloksista ei sen enempää, kuin aina jotain pientä sähläystä. Nadas sentään tekaisi yhden nollan. Yöksi painuttiin Espoon Scandickiin ja minä käväisin siinä pikaisesti Veikkolassa yhdet lakkiaiset. Aamulla sitten kohti Saloa, missä oikeasti oli tosi mukavat kisat. Järjestäjät oli mm. niin ystävällisiä, että Nadas sai yhden ekstra startin, kun olin jättänyt Sepen pois kisoista. Tuloksissa Zici otti yhden kakkossijan nollalla, Nadas teki kaksi nollaa ja muuten sitten taas säädettiin. Harmillisinta tietysti oli se, että Zocolta jäi sitten lopulta tupla puuttumaan ja SM-kisat tänä vuonna väliin. Koko kevään tulokset ovat menneet rataa 0-hyl-0-5-0-5-0-hyl jne. Joka toinen siis nollaa mutta ei sitä tuplaa. No, näin mennään sitten Vantaalla. Kotimatkalla kävimme vielä Seinäjoella koeajamassa yhtä asuntoautoa. Ihan näppärä peli - täytyy miettiä mitä tässä tehdään.

19.5.10. Mielenkiintoista tuo matkailu ... ainakin matkailuautolla. Helatorstain viikonlopulle tiimin suunta oli vahvasti Turkua kohden. LMC odotti Viitasaarella noutajaansa, tosin korjaajan kommentilla että on oudon puhditon. Siispä Connectilla Viitasaarelle asiaan perehtymään. Koeajolla asuntoauto tosiaan oli puhditon ja sitä sitten neljä miestä vielä siinä ihmetteli. Säätivät jotakin, mittailivat jotakin, katselivat tietokonetta ja sitten vielä koeajettiin. Ihan hyvältä tuntui, joten pitkän pohdinnan jälkeen uskaltauduimme liikkeelle. Pienen ajon jälkeen homma alkoi tuntua ihan hyvältä ja peruimme jo Tarjan hätäistyksissään varaaman majapaikan Tuorlasta. Illalla parkattiin ATT:n hallin pihaan ja helatorstaina käytiin kisaamassa kaikilla koirilla kolme starttia. Kisat oli sitä normaalia: parit nollaradat ja loput pikkuvirheillä. Loppuviikko olikin sitten ladattu agilityleirillä. Tuorlassa vietetiin pienessä porukassa kolme päivää Janitan ja Jaakon opissa. Yhteensä neljä treeniä helteisessä säässä! Illat nuotiolla ja aamulla taas liikkeelle. Aivan mahtavaa!!Sepe ja Zici teki hommia, äijien seuratessa sivummalta. No - kyllä Nadas ja Zocokin pääsi vähän tekemään. Monta muistutusta taas tuli esiin ja niitä pitäisi nyt pystyä hiomaan. Kotia päin lähdettiin sunnuntain akahden maissa ja kaikki meni loistavasti melkein Jyväskylään asti. Silloin auto sanoi taas että tsup ja sammui siihen. Kakkosella ajaen talutimme sen lopulta Keljonkankaan ABC:lle ja jäimme siihen. Soitto Viitasaaren korjaamolle, hinurin tilaus Unskalta ja siinäpä sitä sitten taas odoteltiin. Hinuri toi onneksi meidän pakettiauton samalla tilalle, joten saimme pakata koirat ja kamat ABC:llä toiseen autoon ja pääsimme jatkamaan kohti kotia. LMC matkasi sitten hinurin kyydissä kohti Viitasaarta. Kotona olimme vähän ennen kahta yöllä, joten reissu venähti taas mukavasti. Niin ja LMC odottelee remppaa taas Viitasaarella ...

12.5.10. ZICI TOKON VALMENNUSRENKAASEEN!!

8.5.10. ZICI FI AVA!!

30.4.10. Olipahan reissu ... Viime torstaina oli edessä reissu Loviisaan ja Lappeenrantaan. Torstai-iltana lähdettiin reippaana liikkeelle, parkattiin Hirvaskankaalle, käytiin nukkumaan ja oltiin aamulla reippaina liikkeellä kohti Loviisaa. Loviisassa oli alkamassa tokon valmennusrenkaan leiri ja pe-iltana renkaaseen pyrkivien näyttökoe. Zici siinä mukana ihan pätevänä. Hyvä sarja, mutta niin oli kaikilla muillakin. Jännityksellä sitten odotetaan, mitä tokotyöryhmä päättää. Ja se voi olla ihan mitä vaan ... Lauantai aamuna suuntasimme auton nokan kohti Lappeenrantaa. Matka tyssäsi kuitenkin Kotkan liepeille kun auto sammu. Ei tullut polttoainetta - ei. Siinä sitten odoteltiin hinuria, joka aikansa ihmetteli, hinas meidät sitten huoltikselle, pukattiin tankki täyteen naftaa ja avot - auto käynnistyi. Hmmmm. Lappeenrantaan ei uskallettu lähteä, jotta edes jotain saatais viikonlopulle. Siispä takaisin Loviisaan katselemaan tokotusta. Näin mentiin sitten sunnuntai-iltapäivään asti, sitten auto liikkeelle kohti Helsinkiä ja Oreniusten hallille treenaan agilityä. Loistavat treenit ja ihan mukava hallikin. Ja taas mentiin, nyt pohjoista kohti. Väsy iski kuitenkin Tampereella, joten päätimme jäädä siihen yöksi ja jatkaa kotiin maanantaina. Ajelu sujui mukavasti aina Jämsään asti. Siellä kävi samoin kuin Kotkassa - auto sammui. Käynnistyi kuitenkin uudestaan, joten rullailimme Patalahteen. Puhelinkierroksen jälkeen päädyimme ajamaan Jyväskylän Delta autoon, jossa autoa luvattiin vähän katsella. Katselun ja jonkun kiristelyn jälkeen matka siis jatkui - kunnes - se pysähtyi kokonaan. Äänekosken ja Viitasaaren rajalla auto pukui sitten elämän ulos. Hirveä savu pakoputkesta ja siinä sitä sitten oltiin. Puhelin kävi kuumana, ja lopulta Autoliiton tiepalvelu järkkäsi meille yhteyden hinuriin. Hinuri oli ikävä kyllä Jyväskylässä ja kesti kaksi tuntia, ennen kuin se ilmestyi. Kaveri oli kuitenkin mukava ja auttoi meidät Viitasaarelle, mistä oli saatu ylipuhuttua paikka korjaamolle. LMC siis sinne, tavarat ulos autosta ja pakkaus Lagunan farkkuun, jonka saimme Unskan Autohuollosta lainaan. Varsinainen tilaihme! Sillä siis eteenpäin. Kotona oltiin lopulta kahdeksalta illalla. Turvallisesti, mutta väärällä autolla. Saas nähdä mikä tauti siitä potilaasta paljastuu. Matkailu avartaa ....

21.4.10. Hieno viikonloppu! Viime viikonloppuna suunnattiin Vaasaan. Tarjolla oli vizsloille pitkästä aikaa näyttelyä ja Zicille maajoukkueen toko-karsintakoetta. Näytelmillä alettiin. Vizsloja ei kehässä ollut kuin kolme. Nadas oli taas oikein kunnolla vireessä ja peittosi pikkusiskonsa. ROP-kehässä Tarja esitti sitten Szepiä ja minä Nadasta - olipas hauskaa. Nadakselle siis ROP ja Szepille VSP. Isoje kehiä odoteltiin tovi ja sitten oli aika käydä näyttelemään. Nadaksen vire säilyi hyvänä koko päivän, juoksu kulki ja sehän seisoo kehässä kuin tatti vaikka viikon ;o) Tämä käytös palkittiin tuloksella RYP-2!!

Tokokoe oli merkattu alkavaksi klo 18 isossa kehässä. Onneksi kävimme aamupäivällä kokeilemassa kehää ja sehän oli sikaliukas. Juteltuamme kennelpiirin edustajan kanssa jäimme odottelemaan kisajärjestäjän ratkaisua. Olimme tosi iloisia kun iltapäivällä kuulimme, että koe on siirretty toiseen päähän hallia - matolle. Kiitos vain Vaasan koejärjestäjille! Zici starttasi numerolla 3. Kehä oli ilmeisesti melkoisen vaikea kun Ziciä lukuunottamatta kaikki koirat nollasivat jonkun liikkeen. Zici teki hyvän, tasaisen sarjan, vain ruudussa sattui pieni hasardi. Tämä työ palkittiin luokkavoitolla ja kisan ainoalla ykköstuloksella! Hienoa työtä - nyt keväänkokeet on melkein plakkarissa!

11.4.10. NADAS 7v!

3.4.10. SZEP 4v!

14.4.10. MAALISKUUN JA HUHTIKUUN ALUN HILIPASUT. Kevät etenee hurjasti - ehkäpä noista lumistakin päästään eroon ennen juhannusta. VÄhitellen on ollut aika avata kisakautta. Maaliskuun viikonloput täyttyivät mukavasti, kun kalenteriin buukattiin ensin KASsin, sitten VARPSin ja sitten vielä HUPUn kisat. Tulossaldo on ollut - mitenkäs sen nyt oikein sanoisi - hieman epätasaista. Hyllyjä on pukannut, toki väliin joku tuloskin. Enemmänkin on yritetty kiinnittää huomiota ohjaukseen ja ratatyöhön, sekä keskittymiseen. Välillä on onnistuttu siinä paremmin kuin toisinaan ;o) Odotukset ja panokset oli kuitenkin satsattu etelän turneelle, jonne lähdettiin pääsiäistä edeltävänä viikonloppuna. Reissu alkoi tokotuksesta eli Kirkkonummen tokokisoista. Sinne oli kasaantunut iso joukko T-koiria. Kisapaikka eli KKK:n halli oli oikein hyvä, sähköäkin saatiin uuden huoltorakennuksen seinästä auton ruokkimiseen. Itse kokeessa Zicille sattui kaksi yllättävää hassia: ruutu karkasi pitkäksi ja ohjattu lähti ihan väärään suuntaan. Tuo ruutuhan on aina vähän hasardi, mutta ohjatun virhe oli jotain ihan outoa. Muuten sarja oli erinomainen. Kun selvisimme autoinemme ulos KKK:n sohjoisesta pihasta, suuntasimme nokan kohti Kotkaa. Sunnuntaina liidettiin Kotkassa tennihallissa kolme kisaa. Alusta oli todella liukas, mutta koirat oppivat päivän aikana selvästi liikkumaan sillä. Pikkuvirheet vaivasiva, mutta Nadasta lukuunottamatta muille saatiin yksi nollakin väännettyä. Zici oikein voitti omallaan! Kotkan jälkeen suunnattiin jälleen Kirkkonummelle, jossa Timo R oli luvannut hieroa Zicin. Zicin hoidon jälkeen turnaus siirtyi länsirannikolle eli Turkuun. Maanantain ohjelmaan oli vielä buukattu Nadakselle vesiterapia. Tanjan laittaessa kaasua Nadas alkoi valua peräseinää kohti, ja me päätettiin pitäytyä kävelyvaiheessa. Lopuksi vielä lyhyt hieronta ja NaaNaa oli hoidettu. Tiistai ja keskiviikko painottuikin sitten tokoon (ja jumppaan). Lentsun kanssa katsottiin läpi monenlaista, korjattiinpa siina samassa Zicin ruudun siirtelyä ja ohjatun ohjaamista. Tuntuu helpolta .... Treenit oli kuitenkin tosi hyvät. Tiistaina Tanaj hoiti myös Zocon ja Szepin, ja keskiviikkona sitten vuorostaan katsottiin Tanjalle tokoja Kupittaalla. Torstai oli liitopäivä Zicille ja Szepille - poikkesimme vaihteeksi Tuijan hallilla Vantaalla. Perjantai ja lauantai olikin sitten pyhitetty Zocon Bemari-leirille ATT:n hallilla. Päivät kuluivat treenaten ja muun ohjelman parissa, myös vislaajat kävivät tekemässä oman settinsä leirin taukoajalla. Tämä oli tarpeen, sillä sunnuntain akoko jengi hyppäsi mukaan ATT:n kisoihin. Kolme rataa Marjo Heinolta antoi melkoisesti haasteita. Olipahan sellaisia kuvioita, joita ei ollut taaskaan tullut treenattua. Ts. niitä viel ätullaan treenaamaan. Tuloksilla ei päästy juhlimaan, mutta radoille mahtui paljon "hyviä pätkiä". Maanantaina poikettiin viel ävähän hallilla, ja sitten oli aika lähteä kohti pohjoista. Turnee päättyi pääsiäismaanantai-iltana klo 23.30 kotipihan lumien kolaukseen. Muuten ei llut asuntoautolla mitään asiaa pihalle ;o)

28.2.10. HELMIKUUN HULINAT. Helmikuuta on sitten kärvistelty pakkasissa ja lumessa. Pakkaset on siitä kettumainen juttu, että se rajoittaa tuota touhuamista Jotakin on kuitenkin yritetty. Ekana viikonloppuna ajettiin Turkuun pakoon pakkasia. Ihan kohtuudella se onnistuikin, sillä Kupittaalla vedettiin tokotreenejä oikein antaumuksella Lentsun opissa. Siitä sitten auton nokka kohti Porvoota, jossa parkkeerasimme yötä vasten Peten koiratarvikeareenan pihalle. Sunnuntain ohjelmassa kun oli Tendingin J- ja K-pentueiden pentutreffit. Treffit meni tokottaessa ja eväitä napostellessa. Vislaajille olin varannut ennen treffejä tunnin hallia, joten nekin pääsivät tekemään tokoa hyvässä, lämpimässä hallissa. Seuraava vkl paleltiin KASsin kisoissa. Tai ei me nyt oikeesti paleltu, vaikka aamusta olikin -20°C pakkasta. Ykkösisää juoksin pitkästä aikaa neljä rataa Miinan kanssa, mutta se nolla vain odottaa tuloaan. Lauantai olipyhitetty Zicille ja Nadakselle, joka sekin oli nyt ensimmäistä kertaa 8kk sairasloman jälkeen starttiviivalla. Hyvää, reipasta menoa - pikkuvirheitä matkassa mukana. Su aamuna oli KASsin sm-joukkuekarsintarata ja meillä kaikki koirat siinä mukana. Zici otti ja veti nollat ja voitti skaban. Valitettavasti meille tulee vain kolme karsintakisaa ohjelmaan ja KAS on laittanut säännön, että neljään täytyy osallistua. Mielenkiintoista on nähdä, että jos Zici onnistuu noissa kolmessa, pudottaako KAS sen pois joukkueesta .... Nästa veckoslut kouluteltiin ja treenailtiin keskisessä Suomessa. Mukava välillä nähdä vähän toisenlaista porukkaa, jossa huumori kukkii ja jutut lentää! Hyviä koiria, hyvää treeniä! Ja sitten se helmikuun tähtihetki: evl:n tokokoe OKK:n hallissa. Kun NaaNaa on ollut agista sairaslomalla on yritetty panostaa tokoon tähtäimessä tämä helmikuun koe. Se päivä sitten koitti ja evl-kokeeseen osallistui eka vizsla Suomessa. Koe meni juuri niin kuin osattiin. Nadas oli tosi pätevä ja ohjattu ja kaukot, jotka nollaattiin, vaan yksinkertaisesti ovat kesken. Hienosti kuitenkin III-tulos! Zici oli sitten näissä skaboissa omaa luokkaansa. Erittäin tasainen, hyvä sarja toi tällä kertaa täydet 320 pistettä. Niitä ei ihan joka päivä näytetäkään!! Tekeminen oli mennyt mukavasti eteenpäin Pieksämäen jälkeen ja tästä on hyvä jatkaa hiomista kohti kevään kokeita. Liikettä on yritetty vähän hoitaa jumpalla, kun tuo vauhtilenkki ei oikein ole maistunut pakkasessa. Nyt kuitenkin näyttää lauhemmalta (tosin myös sateisemmalta) joten eiköhän sitä taas päästä juoksemaankin. Näillä näppylöillä jatketaan sitten kohti maaliskuuta!

09.02.10. ZOCO 7v! Onnea Keko!!

10.02.10. TAMMIKUUN TOHINAT.Vuosi vaihtui varsin rauhallisesti - nimittäin unten mailla. Hyvä olikin levätä, nimittäin uuden vuoden treenaaminen jatkui heti ensimmäisestä päivästä eteenpäin. Tarkoituksena oli vetää muutamia pitkiä ratoja, ennen kuin KASsin treenihalli puolitettaisiin. Myös Nadaksen palautus agikentille käynnistyi varovaisesti. Tornion tokoporukkaakin käytiin herättelemässä liikkeelle heti alkuvuodesta - eipähän voi ainakaan sanoa sitten, että oppi tuli myöhään ;o) Pakkasen äityessä pahaksi - pahimmillaan -36°C - piti agiliidosta vähän hellittää, mutta onneksi aina voi tokoilla. Tokojen takana oli myös hullu idea, eli ilmoittaa Nadas ja Zici helmikuun lopulle tokokisoihin. Eihän Zicillä sinänsä mitään hätää ole, mutta Nadaksella tuo evl taitaa olla vieläkin hieman vaiheessa. Vasta loppukuusta saatiin aikaan todellista äksöniä, kun auto pakattiin täyteen lämpimiä tavaroita ja suunnattiin kohti Hyvinkäätä ja Tarjan ja Zocon bemarileiriä. Leirillä oli kouluttajina Jari Suomalainen ja Marjut Pulli. Radat oli haastavia ja mielenkiintoisia. Perusideana Jarilla oli jättää koira yksin suorittamaan estettä, jotta ohjaaja ehtii ajoissa seuraavaan paikkaan. Marjutilla taas kaivettiin esiin sitä oikeaa asennetta tekemiseen. Leiri oli siitä hauska meidän porukalle, että kaikki varakoirat eivät saapuneet paikalle ja maxi-ryhmään jäi yksi vapaa paikka. Niinpä pääsin jakamaan sen etään toisen "kepon" kanssa ja siten sekä Szep että Nadas pääsivät mukaan koulutuksiin. Maanantaille olimme vielä varanneet aikaa Tuijan hallista omia treenejä varten. Kotia kohti lähdettiin siis vasta maanantaina iltapäivällä. Loppukuu kuluikin sitten sairastellessa: ensin minä sain Veikkolasta kotiintuomisina vatsataudin, joka vei mennessään pari päivää. Sen jälkeen kävimme molemmat hakemassa sikarokotteen, mistä seurauksena flunssan poikasta: minulla pelkkää nuhaa, mutta Tarjalla kunnon kuume. Näistä toipuessa ehti sitten kuukausikin vaihtua.

Vuoden 2009 viimeinen päivä! Zoco, Zici, Nadas ja Szep toivottavat kavereilleen Menestystä Vuodelle 2010!

29.12.09. Voittajaa ja muuta. 11.-16.12. "viikonloppuun" oli suunniteltu pienoinen turnee. Matka kävi Pieksämäen tokokokeen kautta Helsingin Voittaja ja Pohjoismaiden Voittaja näyttelyihin. Jotta matka ei olis loppunut ihan lyhyeen, kiepastiin vielä Turun ja Kokemäen kautta ennen kuin saavuttiin kotiin. Pieksämäen koe oli kovatasoinen - olihan kyseessä maajoukkueen karsintakisa. Paikalla oli 25:stä koirasta varmasti 20 T-koiraa! Tarja ja Zici olivat saaneet hyvän starttipaikan, numerolla 11. Paikallaolot lähti hyvin liikkeelle. Seuraaminen oli himpun verran levotonta- Suurin virhe sattui idarissa kun istuminen putosikin maahan. Muuten sarja oli tasaisen ehjä, tuloksena hyvä ykköstulos eli 286 p. Tuomarin lappuja heilutteli Markku Mäntynen, ja liikkuroinnista vastasi paikallinen pj, joka veti kisaa kyllä kunnioitettavan ripeästi läpi.

Tokon jälkeen suuntasimme auton nokan kohti Helsinkiä. Pienen pysäyksen jälkeen majoituimme Messarin P-paikalle vähän ennen puolta yötä. Szep oli ollut Hantan kanssa näytelmissä jo yhden päivän - eikä ihan kurjalla tuloksella. Lauantai-iltana taskussa oli jo VOITTAJA-titteli! Kiitokset minnalle hienosta handlauksesta!. Sunnuntai aamupäivän kiertelimme katselemassa näyttelyä ja avustamassa Tainaa ja Ziraa grotsku-kehässä. Upeasti meni sielläkin, sillä lauantain juniorivoittajan lisäksi Zira sai kotiin viemisiksi myös pohjoismaiden juniorivoittaja-tittelin. Vizslojen kehän vuoro koitti iltapäivällä, ja tuomarina oli mies, joka edellisenä päivänä ei börpöteistä ollut löytänyt edes roppia. Nadas oli vähän vaisu ja lensi ulos sileillä ykösillä. Sepe sen sijaan esiintyi hienosti, tuloksena narttujen voitto ja POHJOISMAIDEN VOITTAJA - titteli. Sepellä on ollut loistava näyttelyvuosi: neljä näyttelyä ja neljä titteliä!!

Maanantai ja tiistai olikin sitten pyhitetty liidolle. Poikkesimme tervehtimässä Saaren Tuijaa ja Janitan porukkaa ja vielä illan päälle Peetsaakin. Oli tosi mukava jutella kaikkien näiden kanssa ja vähän koostaa mennyttä vuotta yhteen. Tuijalla oli myös huippuhieno idea .... katsotaan syntyykö siitä mitään ;o)

9.12.09. Itsenäisyyttä Seinäjoella. Itsenäisyyspäivän kisaamiset käytiin jälleen Seinäjoen uskomattoman upeassa jalkapallohallissa. Voi varmasti rehellisesti sanoa, että nuo ovat Suomen parhaat olosuhteet! Vauhtia kisoihin otettiin kuitenkin Turusta - jottei vain kisamatka olisi liian lyhyt. Lentsulla treenattiin tokoa lauantaina parin tunnin verran, ja siitä sitten hilpaistiin sinne kisoihin. Kolme rataa mentiin Johana Wurtrichin johdolla. Radat oli jouhevia, pitkillä esteväleillä olevia, mutta varsin haastavia. Mukavia kisaratoja siis. Ohjaukset pysyi aika hyvin kasassa, joitakin pikkuvirheitä lukuunottamatta. Saldona oli Zicille kaksi nollaa (sij. 1. ja 2.), Sepelle yksi nolla ja Zocolle vitska. Tässä olikin sitten agivuoden päätös, vuoden viimeiset kisat. Analyysiä kuluneesta vuodesta tullaan sitten tekemään joululoman aikana.

25.11.09. Marraskuu on kulunut pääosin juostessa ja treenatessa. Iinatin pururata on tullut tutuksi, kun sitä on vedetty ympäri joka suunnasta. Agitreenejä syksyn aikana on ollut ma-ti akselilla, ja loppuviikko on sitten mietiskelty syntyjä syviä. Junkohallin Kaamosrallissa oltiin kuitenkin baanalla kolmen koiran voimin. Zici vetäisi neljästä startistaan kolme nollavoittoa, Zoco starteistaan kaksi nollaa kolmossijalla ja Szep pari nollaa saaden SERTin kakkossijalla ja toisen vitossijoituksen. Mukavaa oli kisata nopealla keinotekonurmella. Ainoana miinuksena Tornion upouudet, pakasta vedetyt putket, jotka oli tosi liukkaita.

Seuraavana viikonloppuna Zicillä oli vuorossa tokon "taviskisat". Tornion tutussa hallissa tuli näkyviin muutamia hiottavia asioita. Tuloksena ykköstulos, vaikka ruutu menikin nollille. Kaiken kaikkiaan ihan ok kokonaisuus, ja nyt taas tiedetään mitä pitää treenata.

2.11.09. Muuten lokakuu sujui treenien ja kisojen merkeissä. Kuun aloitimme Längelmäeltä. Siellä Kana-Areenalla oli Janita kouluttamassa ja onnistuimme pääsemään mukaan kurssille. Halli oli nimensä mukaisesti vanha broilerikasvattamo, josta oli tehty mukava treenihalli. Pohjana oli kumirouheesta koostettu matto, joka suurimmalle osalle koiria oli ihan ok. Valitettavasti Zocon raju etenemistyyli kostautui ja isot anturat paloivat puhki. Tämä tiesi Zocolle jälleen kuukauden sairaslomaa kisoista. Onneksi varsin nopeasti päästiin treenaamaan töppöset jalassa. KASsin kisoissa juniorit vetivät sitten neljä rataa. Zici luukutti kaksi nollavoittoa ja Szep nollillaan yhden kakkossijan (SERTI) ja yhden vitossijan. Parissa muussa radassa oli jotain pientä säädön varaa. Seuraavana viikonloppuna käväistiin Torniossa hierottamassa koiria ja samalla vuokrattiin halli tokotreenejä varten. Zicillä on edessään marraskuussa tokokoe Torniossa ja Nadaksesta on nyt sairasloman aikana leivottu tokokoiraa. Saatiin hyvät treenit: radio huusi täysillä ja Zici luuli olevansa kisoissa ja keräsi sitten sen mukaisesti kierroksia. Kuun viimeiseksi viikonlopuksi suunnattiin perinteisesti Vöyrille. Tällä kertaa ei satanut räntää, vaan keli oli loistava ja kuiva. Zici loisti jälleen myös radalla kahden nollavoiton edestä, Szepin kisoista ei sitten kannattaisikaan paljon mainita. Meillä Vöyrin kirous näyttää jatkuvan ja tuloksena pelkkää hylkyä ;o( Näillä eväillä lähdetään sitten kohti marraskuuta. Ei kun eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

12.10.09. SZEP MAAILMANVOITTAJA!!! Sepe kävi Hantan kanssa Bratislavassa asenteella: tulin. näin ja voitin. Kehässä oli kaikkiaan 92 vizslaa ja näistä narttujen voitto siis Szepille. Sieltä neljäs CACIB ja näin ollen myös oikeus C.I.E. titteliin. Olisipa ollut hienoa olla itse mukana ;o)

28.9.09. Syyllinen löytyi! Kävimme Helsingissä, Eläinlääkäriasema Mevetissä etsimässä syyllistä Nadaksen juhannuksesta alkaneeseen ontumiseen. Lotta Axelson kuunteli tarinaamme huolellisesti, sai ajatuksesta kiinni ja tutki Nadaksen jalan. Ajatuksen vahvistukseksi vielä röntgenkuvat ja avot - siellähän se ongelma oli. Lotan ajatus nuljuluuontumasta osui kohdalleen. Röntgenkuvissa näkyi todella selvästi kuinka oikean tassun nuljuluu oli särkynyt/pirstaloitunut/hajonnut - ihan miten sen vain haluaa sanoa. Toisessa jalassa oli täysin ehjä pallukka. Nuljuluu löytyy tassun sisäsyrjältä siitä kohtaa, missä varpaat loppuu. Se on jänteessä kiinni oleva pienen pieni luu, joka tässä tapauksessa lienee hajonnut jänteen repäisemänä. Vamma oli alkanut parantua hyvin, siinä ei ollut mitään turvotusta eikä tulehdusta, joten hoidoksi määrättiin lepoa ontumisen aiheuttamasta liikunnasta jouluun asti. Tämä tarkoittaa: ei agilityä, ei tokon kiertoliikkeitä, ei metsässä vapaana juoksemista - el ikaikki liikunta, jossa tulee voimakkaita kiertoja pois. Normaalia narulenkkiä voi tehdä hyvällä alustalla ja siten pitää koiraa kunnossa. Tilanne tarkistetaan joulukuun alussa. Jos luonto ei ole sitä hoitanut, laitetaan kortisonia, ja jos sekään ei auta niin leikataan luu pois. Lotan mukaan Nadaksen pitäisi kevätkaudella olla ihan kunnossa! Kurjaa tietysti on, että jalasta löytyi murtuma - toisaalta hyvää on se, että nyt tiedetään mitä hoidetaan. Kiitokset Lotalle ammattitaitoisesta tutkimuksesta!

16.9.09. Parasta syksyä. Syksyä on saatu viettää aivan mahtavissa keleissä. Viikonlopun kisatkin käytiin auringonpaisteessa - tuloksille tosin tällä kertaa olisi riittänyt vähempikin päivänvalo. Zocon kisat jäi yhteen starttiin kun se venäytti leluleikeissä vatsalihaksensa. Nuorisosarja veti sitten kaikki neljä starttia, kaikennäköisillä tuloksilla. Loppuviimeksi Zici sentään taisteli yhden nollan, jotta viikonloppu ei mennyt ihan kuralle. Nyt on Zicillä sitten karsintanollat kasassa, jottei jää ihan viime tippaan :o) Sepeltä puuttuu se nollavoitto, joka saattaakin olla sitten vähän kovemman työn takana ...

8.9.09. Kisaviikonlopun saldoa:

Pohjois-Pohjanmaan Kennelpiirin Piirinmestari 2009: Szep

Oulun Seudun Kennel- ja Agilityseura KAS ry:n seuramestari 1. 2009: Zici

Oulun Seudun Kennel- ja Agilityseura KAS ry:n seuramestari 2. 2009: Zoco

Ei hullumpi viikonloppu ;o)

1.9.09. Joska Sateenkaarisillalle. Joska lähti niin kuin oli koko elämänsä elänytkin - äkkiä ja varoittamatta.

1.9.09. Näytelmiä ja alikiitoa. Szepin näyttelypuudelielämä sai menestykästä jatkoa kasvattajan käsissä. Tallinnasta 22.8. titteliluetteloon kirjattiin SERT, CACIB ja ROP jä sitä myöten Baltian Voittaja -09 titteli. Jopa Kennelliitto näyttää olleen terävänä ja kirjanneen tittelin jo koiranettiinkin. Saman viikonlopun agit käytiin Pietarsaaressa. Zici ja Zoco oli tulessa, kun Nadas on edelleen pois kehistä. Mikkilän Sari oli tehnyt haastavia ratoja. Hyppiksellä Zici otti taas tuntumaa pussin rakenteen kestäyyteen ja pamautti suoraan sisään pää edellä. Onneksi tällä kertaa ei sattunut pahempaa, vaan rata jatkui puhtaana aina loppuun asti. Tuloksiin kirjattiin nollavoitto. Agiradalla Zoco väänsi myös nollan ollen sillä niukasti kakkonen. 29.8. liidettiin sitten Rovaniemellä. Päivä alkoi onnettomasti ylinopeussakoilla ja jatkui sadehousujen puuttumisella (juu - satoi koko päivän). Onneksi radoilla meni vähän paremmin. Zicille yksi nollavoitto, Szepille nolla ja kolmonen.

18.8.09. Kesän päivitykset yhdessä kasassa! Kesä on muuttumassa syksyksi ja tietokoneen ääreen ei vain ole saanut istuttua. Koitetaanpa siis tehdä selkoa mitä heinä-elokuussa on tapahtunut ;o)

Toko-SM kisat käytiin tänä vuonna Kangasalalla heinäkuun 11.-12. viikonloppuna. Lauantaina oli joukkuekisa ja samalla karsinta sunnuntain henkilökohtaiseen finaaliin. EVL kisattiin kaikkiaan kuudessa kehässä, joista neljä oli täysin kiinni toisissaan. Vain maassa oleva kehänauha erotti kehät. Zici ja Tarja olivat hyvällä fiiliksellä ja kaikki tuntui hyvältä. P-olot onnistui loistavasti - kympin edestä. Seuraaminen oli mallikasta, pisteitä 8,5 jotka olivat lähes päivän parhaat seuraamispisteet. Sitten matka jatkui luoksetulo-ruutu kehään. Luoksetulo oli ihan ok, stopit pienellä viiveellä. Ruudun merkille lähetys ok, Zici seisoi merkillä nenä ruutua kohti. Sitten lähetys .... ja EI VOI OLLA TOTTA..... Zici ampui viereisessä kehässä olevalle ohjatun merkille. Siitä punainen kortti ja kiitos ja näkemiin. Tämä ruudun ja kehien asettelu nostattikin sitten paljon arvostelua. Puolet EVL:n koirista hyllytti tai sai keltaisen kortin tässä kohtaa. Punaisten tolppien kaaos kolmen vierekkäisessä kehässä sotki täysin kuviot ja ruutu oli laitettu ikävästi juuri kohti kaikkia näitä muita merkkejä. Se, että sama tapahtui monella koiralla ei yhtään lohduttanut, vaan pettymys suorituksen katkeamiseen oli todella suuri. Tuntui siltä, että miten näin voi käydä vuoden tärkeimmässä kisassa!?! Omasta pettymyksestä huolimatta sunnuntaina kannustettiin tuttavia hyviin finaalisuorituksiin. Päivä päättyi hienosto Lentsun ja Jatsin kultamitalijuhliin! Onneksi olkoon mestareille vielä tätäkin kautta!!

Mikäs on parempi lääke tokopettymykseen kuin agility? Heti maanantaina liitelimme yhdessä Katin ja Zicin veli Inton kanssa TamSKin navetalla. Vauhdikas treenirata nosti taa tunnelmaa ja oli oikein mukavaa. Siitä innostuneena lähdimme ajelemaan eteenpäin kohti Turkua. Matkalla tiesimme olevan Äetsän seudun koirakerhon järjestämät epikset, joihin kurvasimme mukaan. Hirmuisen kiva porukka ja mukavat epikset antoivat kisamaiset treenit ennen karsintoja. Jälleen kerran Mommola kutsui yöpuulle.

MM-karsintaviikko jatkui Peetsan treeneillä tiistaina. Erittäin hyvät treenit, joissa katsottiin ohjauksia oikein kahdella kädellä. Oli tosi mukavaa pitkästä aikaa treenata Peetsan kanssa. Keskiviikoksi matka jatkui Paraisiin Nooran pihamaalle testaamaan karsintakisa-alustaa. Nooralla oli upea alue, ja siellä ikioma keinotekonurmikenttä. Saimme treenata ihan omassa rauhassa tulevan kisatuomarin radalla. SUURKIITOKSET NOORALLE! Keskiviikkoilta huipentui vielä Lentsun ja Jatsin kultamitalijuhliin. Jatsi juhli uiden, me syöden ja ei iltaa ilman agia - Toto juhli agireenien merkeissä ;o)

MM-karsintoihin 18.-19.7. lähdettiin liikkeelle positiivisella mielellä. Kotin Tanja oli huoltanut koirat ja perjantai-iltana majoituimme ATT:n hallin pihalle. Nadaksen osallistumine oli vielä epävarmaa ja päätimme jättää sen lauantaiaamun päätettäväksi. Zocon ja Szepin piti olla iskussa. Lauantaiaamun lämmittelylenkin ja hyppyytyksen jälkeen kävi selväksi, että Nadaksesta ei ole kisaamaan. Sama liikkeen epäpuhtaus tuli esiin hyppäämisen jälkeen, joka oli vaivannut juhannuksesta lähtien. Siispä kisakeskittyminen piti keskittää Szepiin ja Zocoon. Manuel Alfin hyppikselle lähdettiin hyvin keskittyneenä. Rata oli todella haastava ja pommikohta seurasi toistaan. Niihin upposi myös molempien meidän koirien ekat radat. Sepe hylkääntyi jo ihan alussa, Zoco lähes loppusuoralla. Illan toinen rata käytiin todella myöhään. Virkkalan Katariina oli tehnyt ihan peru-kolmosluokan radan, joka oli mukava ja vauhdikas. Molemmat koiruudet tekivät hyvät suoritukset, virheettömät radat pienellä yliajalla. Zoco sijoittui sijalle 28 ja jatkoi sunnuntaina, Szep putosi ulos finaalipäivältä sijalla 36. Suoritukset lauantain iltaradalla olivat kuitenkin hyviä, joten pettymys ei ollut kauhean iso. Sunnuntai aamuna kisat jatkuivat jälleen Alfin radalla, johon oli kertynyt haasteita oikein olan takaa. Tarja ja Zoco taistelivat hienosti yli puolen radan, mutta sitten Zoco irtosi renkaalle ja kisa päättyi siihen. Loppupäivä vietettiin sitten katsomossa ja seurattiin kuinka yksi koirakko toisensa jälkeen putosi pelistä. Maksien finaalissa oli lopulta vain 19 koirakkoa!! Kisa nvoitti Jänesniemen Elina ja Omie - onnittelut heille!

KArsintojen jälkeen palasimme treenaamaan Peetsalle. Keskiviikkona pistäydyimme myös Keski-uudenmaan eläinklinikalla, jossa Sanna tutki Nadasta. Pissatulehdus oli ainoa selkeä vaiva joka löytyi, joten ab kuurilla jatkettiin. Lisäksi Sanna antoi Nadakselle akupunktiota, joka tepsi aivan loistavasti. Samalla kun Nadasta hoivattiin, yritti myös itselle flunssa päälle. Onneksi kaupat on täynnä buranaa ja sillä siirtää vaikka possuruttoa. Melkoisen terveenä suuntasimme sitten torstaiaamuna Punkalaitumelle Tendingin leirille.

Tendingin leirille 23.-26.7. kokoontui jälleen neljäksi päiväksi yli 60 bc:tä treenaamaan tokoa, agia ja pk-lajeja. Zici oli ilmoitettu Jon Eklöfin tokoon. Jonttehan on myös Suomen tokovalmennusrenkaan valmentaja. Szep ja Zici pääsivät myös agiliitämään, joten ohjelmaa oli päiviksi mukavasti. Treenaaminen ja koirien koulutuksesta puhumine ovat leirin parasta antia ja siihen porukka keskittyy todella ammattimaisesti. Ei kumma että T-porukalle kertyy noita tuloksia. Edellisen leirin jälkeen kertyneitä tuloksia palkittiin taas lauantai-iltana ja Zicikin sai palkintogaalassa Tending valiopokaalin. Ensi vuotta varten on siis jälleen tavoitetta, jotta saa olla mukana tuossa palkintoiloittelussa!

T-leiriltä lähdeimme sitten kotia kohti - tosin Lapuan kautta. Hantta oli luvannut järjestää vesityötreenit, johon Sepekin pääsi mukaan. Vesityöt tuntuu taas tosi takkuisilta, joten treenit ovat tarpeen. Treenien jälkeen jatkoimme ajelua kotia kohti. Kotona odotti ihan upouusi lattia, joten kaikki näytti tosi hienolta.

Vajaa pari viikkoa verryteltiin kotona, ennen kuin auto laitettiin taas liikkeelle. Suuntana tällä kertaa Vaasa, jonne ajelimme Kalajoen vesityön kautta. Sepelle yritettiin suorittaa vesityös ja homma näyttikin etenevän ihan hienosti. Szep löysi linnulle maita pitkin, löysi linnun ja tutkaili sitä. Ei vaan tuonut - ei sitten millään. Tulos siis 0 ja harmitus siitä ettei onnistuttu. Lauantai näytti sitten taas tutummalta agilityn parissa. Saviojan Anne oli tehnyt kivoja ratoja, joissa oli haastavia keppikulmia. Kaksi päivää siinä helteessä kisattiin ja kotia päin lähti autollinen koiria, joista oli puristettu enimmät mehut pois. Saaliina Sepen tuplanolla ja Zocon nolla.

PAri päivää taas kotona ja sitten kohti Turkua. Olimme onnistuneet varaamaan Janitalta treenit ja niin sitä sitten treenattiin kahtena perättäisenä päivänä. Oli taas hienoa treenata Janitan pilkuntarkassa ohjauksessa. Hyviä kotiläksyjä tuli runsaasti ja samalla innostusta tekemiseen. Näillä eväillä jatkettiin sitten matkaa Tampereelle TAKUjen kisoihin. Tarjolla oli kolme rataa. Kisojen piti päättyä hyvissä ajoin ennen pimeää, mutta toisin kävi. Viimeinen rata juostiin pilkkopimeässä parin kehnon halogeenin varassa. Ihmeen hyvin koirat näkivät hypätä ja ohjaajistakin tuntui että vauhtia oli tuplasti. Näiden kisojen tuloksena Sepellä on nyt ensi kesän SM-nollat kasassa. Sepe jäikin sitten kotimatkalla Hantalle Lapualle, ja siitä tulee seuraavaksi viikoksi näyttelypuudeli ;o)

3.7.09. OKK:n iltakisoissa metsästettiin Zicille viimeistä nollaa karsintoja varten. Niin siinä sitten kävi että yksi jäi puuttumaan ja karsinnat tältä vuodelta väliin. Ensi vuoteen on pitkä matka, mutta sinne agiajatus täytyy nyt suunnata. Ensin käydään kuitenkin mutka tokon SM-kisoissa, joihin Zici lähtee kovalla asenteella. Tekemään hyvää sarjaa ja nauttimaan arvokisafiiliksestä. Reissuun lähdetään torstaina 9.7. ja palataan siitä kolmen viikon kuluttua. Matkaan mahtuu paljon ja kaikennäköistä. Kotisivut päivittyvät sitten seuraavan kerran vasta heinäkuun lopulla ... jos ei nyt jotain valokuvia ilmaannu ennen sitä.

3.7.09. "Kotikentällä". Agi-SM 2009 kisattiin tänä vuonna melkein kotikentällä,eli Torniossa. Perjantaina kun Torniota kohti lähdettiin ajelemaan ajateltiin lämmöllä niiden etelän ihmisten tuskaa, jotka ei ehkä ole tottuneet kovin pitkiin ajomatkoihin. Toisaalta tietenkin kiva joskus näinkin päin ;o) Perjantaina lämmiteltiin lämppäriluokilla ja tutustuttiin kisa-alustaan. Ekan radan koirat meni hieman varovasti, mutta toisella liikkuivat jo ihan hyvin. Lauantain oli vizsloilla välipäivä, mutta Zoco edusti RR-tiimiä KAS:n joukkueessa. Tuloksena puomin alamenon vitska, joka johtui siitä, että Tarja joutui varmistamaan ylösmenon ja Zoco kääntyi alasmenon kohdalla odottamaan ja astui sitten syrjään puomilta. Sunnuntaina sitten oli vuorossa henkilökohtaiset kisat, ja pahin mahdollinen tilanne eli vesisade. Tornio oli joutunut vetämään kisa-alustaksi keinotekonurmen hieman vajaalla hiekoituksella ja sateesta johtuen se meni todella liukkaaksi. Tällä kertaa nollakoirien osuus muodostui tosi tärkeäksi ja pahimmat liukastelupaikat saivat lisäkerroksen hiekkaa. Hypärillä kaikki koiruutemme tekivät virheettömän, mutta hieman varovaisen radan. Zoco lähti finaalikierrokselle sijalta 46, Nadas 50 ja Szep tippui niukasti finaalista yliajan vuoksi (sija 52). Finaaliin rata ehti kuivua mukavasti, joten hyvillä mielin lähdettiin kisaan. Sekä Nadas että Zoco päättivät kuitenkin käydä vilkaisemassa putken väärää päätä, joten seurauksena hylky. Rata lasketeltiin sitten läpi näytöstyyliin. Ohjauksen ennakot ei pitäneet ja koirat valui läpi käsien. Pettymys oli tietysti melkoinen, paljon parempaa oli lähdetty hakemaan. Näillä tuloksilla kuitenkin jouduttiin kotimatkalle lähtemään.

Kesän ensimmäinen lomareissu. Juhannukselta aloiteltiin maistelemaan lomaa ja porukka pakattiin vankkureihin. Koska KAS oli perunut perinteiset juhannuskisat, täytyi pohjoisen immeisten lähteä katsomaan Turun juhannusta. Tuorlassa pidetyt kisat oli ihan ok, mutta ei siellä juhannuksesta ja juhannusjuhlista ollut tietoakaan. Kisajärjestelyt sen sijaan sujui rutiinilla, joten pidettiin sitten ihan normikisat, niin kuin minä tahansa viikonloppuna. Juniorit veti kumpikin viisi starttia, Nadas kolme ja Zoco joutui jäämään pois kisoista viikolla alkaneen ontumisen takia. Tulossaldo oli kovin vaihteleva: Zicille yksi nolla ja neljä hylsyä, Szepille kaksi nollaa, vitonen ja kaksi hylsyä, Nadakselle kaksi nollaa ja hylsy. Hieman sellaista mitään sanomatonta menoa ja fiilistä.

Kisojen jälkiviikko vietettiin sitten kesästä ja koiruuksista nauttien. Maanantaina käytiin orjestamassa Peetsaa Kokemäellä. Zici ja Szep treenasivat Peetsan ohjauksessa ja olipahan taas todella antoisat treenit. Peetsan silmä on pettämätön ja saimme taas monia vihjeitä, joille olimme keskenämme sokeutuneet. Tiistai-iltapäivän ohjelmassa oli Lentsun tokosessio. Zicille käytiin läpi toko-SM kisoihin liittyviä pulmakohtia ja Sepelle katsottiin välillä vähän uusia liikkeitä kuten kaukoja ja ruutua. Treeni oli tosi arvokas ja erityisesti Zicille saatiin paljon ohjeita, miten asioita pitää muutaman tulevan viikon aikana hioa kuntoon. Keskiviikko-illaksi suuntasimme vankkurin keulan sitten kohti Järvenpäätä ja T-porukan tokotreenejä. Siellä totesimme olevamme ihan amatöörejä treenaamisen suhteen. Vanhankylänniemeen rakennettiin nimittäin kaksi täydellistä tokokehää, koiria oli treenaamassa n. 15, jokaiselle oli 10 min aikaa ja oma liikkuri. Mahtavaa. Helle oli kova ja Zici jotenkin alkuun hämmentynyt. Ekan setin liikkeet meni hämmenksen sekaisissa tunnelmissa, kun ruudun sijasta löytyikin luoksetulon lähtömerkki. Tunnarikin oli hukassa 15 m päässä. Siispä Zici hetkeksi autoon ja lopuksi uusi sesssio. Nyt homma oli taas hanskassa ja liikkeet hoituivat totutun tavan mukaisesti. Torstai-illalle olimme buukanneet Porvoon iltakisat. Kaksi starttia. Nyt oli sitten Nadaskin pois kehistä ontumisen takia, joten ilta käytettiin sitten Szepin ja Zicin liitoihin. Zici jatkoi viimeisen puutuvan karsintanollan metsästystä, mutta tuloksina kymppi ja vitonen. Sepe paukutti vaihteeksi kaksi hylkyä. Lievässä turhautumassa pakkasimme taas tavarat vankkuriin ja lähdimme ajelemaan kohti Turkua. Perjantai aamulle oli varattu Tanjalta hieronnat Zocolle ja Nadakselle, joten yritimme ajella jo yöllä mahdollisimman lähelle. Hieronnassa Zoco oli aivan tukossa. Kaularankakin oli niin jumissa, että pää ei tahtonut kääntyä. Nadas oli yllättävän hyvässä kunnossa, eikä selvää ontumisen syytä löydetty. Pari lukkoa selästä kuitenkin availtiin. Suurkiitokset Tanjalle hoidoista!

Viikonlopulle oli sitten junioreille varattu "työleiri", tarkoittaen agilityä, agilityä, agilityä ..... Perjantai-ilta aloitettiin Tuorlassa epävirallisilla kisoilla. Sama rata kahteen kertaan ja kouluttajien palaute päälle. Lauantaina treenasimme ekan session ATT:n hallissa Mikon ohjauksessa ja toisen päivällä kuumassa auringonpaisteessa Tuorlassa Janitan ohjauksessa. Hyviä ratoja, hyviä opastuksia ja todella tehokasta ymmärryksen kasvattamista erityisesti Janitan avustuksella. Tarja taisi vetää seuraavan yön vielä unissaankin Janitan huutaessa taustalla ;o) Sunnuntaina oli sitten vuorossa taas kaksi episkisaa Tuorlassa. Nyt pysyttiin jo paremmin kuosissa ja toinen selvitettiin jo lähes kiittäen läpi. Viikonlopun kolmas treenisessio oli sitten taas ATT:n hallissa Jaakon ohjauksessa. Illaksi olimme vielä vuokranneet ATT:n hallin yhdessä Sanna K:n kanssa karsintakoirien eli Zocon ja Nadaksen treenaamiseen. Valitettavasti Nadas alkoi taas ontua joten sen treenit loppui lyhyeen. Zoco sen sijaan pääsi hyvin ottamaan tuntumaa tulevaan karsintahalliin. Kotimatka oli suunniteltu maanantaille, kunhan Tanja ensin hieroi Zicin ja Szepin kuntoon. Molemmat oliot oli yllättävän vetreässä kunnossa, kovasta viikosta huolimatta. Kotipihalle saavuttiin sitten illalla n. 10 tunnin matkustamisen jälkeen. Täytyy sanoa, että on se tuo matka tuonne Suomen Turkuseen aika pitkä ....

9.6.09. Jälkikausi korkattu. Lopultakin ... vihdoin ja viimein ... saatiin Zicin jälkikausi korkattua. Ekaksi yritykseksi tehtiin lyhyellä janalla ja kahdella kepillä varustettu n. 200 m helpohko jälki, jota vanhennettiin vain 20 min. Zicillä ei ollut asian kanssa mitään epäselvää!! Jana sujui hyvin, jälki tarkasti kuin raiteilla, kulmat meni heittämällä ja kepit löytyi upeasti. Mitään ei ole siis talven aikana unohtunut, päin vastoin! Nyt vain lisää treeniä. Jos sen tokon laittais kuntoon, niin ... tiedä vaikka voisi ilmottaa kisoihin ... Noh - asia kerrallaan ;o)

25.5.09. Ihan ei kiri riittänyt :o( Viikonlopun OKK:n kisat oli viimeinen mahdollisuus kerätä SM-nollia Zicille. Pikkaisen jäi kiri vajaaksi, yksi nolla tuli, yksi oli tosi lähellä, mutta kaksi jäi lopulta kuitenkin puuttumaan. Näiden osalta täytyy katseet suunnata karsintoihin. Muiden koirien osalta seuraavat kolme viikkoa pitäisi osata käyttää järkevästi ja hioa kuntoon se mitä on vielä tehtävissä. Sepestä hienon liitokuvan nappasi Lehtikankaan Juha!

18.5.09. Toukokuun kevennys ;o) Vesiäisen pöytätavat!

15.5.09. Näyttökokeen tulokset tuli ja Zici ei ollut valittujen joukossa. Vain kolme koiraa valittiin (kaksi uusille paikoille), vaikka seitsemän paikkaa oli auki .... Valintakriteerit jäivät kyllä melkoisen epäselviksi, tuntuivat lähinnä perustuvan johonkin mielikuvaan ... ikävä, että hommasta jäi amatöörimäinen maku.

11.5.09. Äitienpäivän kisat oli Oulussa. Tienhaaralla oli haastavia ratoja, joista selvittiin kohtuudella. Sijoutuksia tiimiin kerättiin joka startista: Zocolle yksi kakkossija, Sepelle ja Nadakselle yksi kolmonen, MUTTA Zicille kaksi nollavoittoa!! Pikkaisen myöhään vaan alkaa tämä Zicin nollaputki SM-kisoja ajatellen.

3.5.05. Wappua Seinäjoella! Vapun vietimme jakamalla sen Seinäjoen ja Lapuan välillä. Seinäjoella kisattiin liidossa ja Lapualla vietettiin vizslapäiviä. Kisarintamalla Zoco ja Nadas tekivät tasaista työtä ja hyviä ratoja. Jotain pientä toki sattui matkan varrella. Sepe keräsi kaksi SM-nollaa plakkariin, ennen kuin puomin kontakti hajosi. Zici avasi AVA-0 putkensa voittamalla yhden kisan. Muissakin radoissa oli hyvät eväät nolliin, mutta niin kuin usein käy, pieni askelvirhe kostaantuu ja virhe tapahtuu. Lapuan suunnalla katseltiin Sepen pentuja. Oikein kivoja ja reippaita lapsukaisia! Lintua kanniskeltiin myös ja haisteltiinpa miltä Kettu Repolainenkin haisee.

27.4.05. Pää täynnä tokoa. RR-tiimi ajeli viikonlopun virikkeeksi Loviisaan, missä järjestettiin Suomen toko-valmennusrenkaan leiri. Kouluttajana leirillä oli ruotsalainen John Eklöf. Leirillä renkaalaiset ratkoivat koiriensa kanssa pulmaliikkeitä ja monta uutta ajatusta jäi mieleen pyörimään. Meidän kannalta isoin juttu oli kuitenkin lauantai-iltana järjestetty renkaan näyttökoe, johon Zici osallistui. Tarja ja Zici oli treenannut huolella ja koe meni hyvin. Zici teki töitä juuri niin kuin osaa: hyvällä ilmeellä ja tarmokkaasti. Ohjaaja teki yhden pienen virheen kaukoissa käskemällä väärän asennon ja nurmikolta lentoon lähteneet kuivat lehdet tekivät pienen yllärin luoksetulossa. Muuten homma näytti siltä miltä pitikin. Nyt vain sitten odotetaan tokotyöryhmän ratkaisuja, eli osallistuuko Tarja ja Zici renkaan seuraavaan leiriin jäsenenä vai kuunteluoppilaana. Videolinkistä voipi katsella, miten se näyttökoe sitten meni.

Zici 25.4.2009 Loviisa, toko-valmennusrenkaan näyttökoe Näyttöä tokotyöryhmälle!

20.4.09. Viikonlopun treenailujen jälkeen mielessä taas vilisee ne monet asiat, joihin taas pitäisi paneutua. Ulkokulmat putkiansoilla, jenkit pakkovalssilla, kepeiltä irtoamiset, ja monet muut tekniikat. Niitäpä sitten taas treeneihin!

15.4.09. Pääsiäiskisailut. Pääsiäisen aluksi suuntasimme iloiseen itäsuomeen eli Joensuuhun. Perjantain lumisateessa kisattiin kivassa maneesissa yhteensä kaksi kisaa per lurjus. Lahikaisen radat oli haastavia ja putkiansoja oli tarjolla enemmänkin. Nollasarjalaiseksi pääsi ainoastaan Zoco, joka sijoittui kakkoseksi toisella radalla. Muuten tarjolla oli erinäköisiä virheitä. Zicin ensimmäiset kolmoset alkoi näyttää jo ihan oikealta agilityltä!

Joensuusta suunnistimme läpi Suomen kohti Turkua. Tuo 580 km tuntui kyllä harvinaisen pitkältä, mutta Turussa meidät palkittiin auringonpaisteella ja 15 asteen lämpötilalla. Talven keskeltä tulleena tämä tuntui jo ihan kesältä. Kisat käytiin ATT:n uudessa hallissa. Kisapaikka oli mainio, yllättävän paljon kuitenkin sattui liukastumisia. Kolme kisaa kullekin koiralle piti porukan mukavasti liikkeellä. Räsänen oli tehnyt loogiset, mutta aika ovelat rada, ja kun etenemisnopeuskin oli kiristetty sinne 4 m/s pintaan, ei tarvinnut näistäkään kekkereistä kisakirjan sivuja täytellä. Ratavirheettömiä tuloksia saatiin sentään aikaiseksi Zocolle ja Nadakselle. Zicille sattui aina jotain pientä ja Sepe sen kun jatkoi putkeeeeen menoa. Kotimatkalle käytiin maanantaina. Oli mukava olla taas pitkästä aikaa etelän kisoissa, vaikka tuloksilla ei tällä kertaa juhlittukaan.

11.4.09. NADAS 6v!

3.4.09. SZEP 3v!

30.3.09. Kahtiajakoinen Vöyri. Viikonloppu vierähti talvisella Vöyrillä. RR-tiimi vetäisi yhteensä 18 starttia varsin kahtiajakoisilla tuloksilla. Tämä viikonloppu oli Zicin ja Zocon heiniä. Zici teki kakkosissa kaksi nollaa ja lunasti näillä tuloksilla pääsylipun kolmosluokkaan! Eka startti kolmosissakin oli varsin lupaava - yksi pieni ylimääräinen pujottelussa käynti kuitenkin lipsahti matkaan. Zoco teki tasaisen varmaan työtä: viidestä startista kolem nollaa sijoilla 1., 2. ja 3. sekä yks vitonen ja yks hylky. Vizslojen taival oli tällä kertaa melko kivinen. Sepe sai aikaan viidestä startista kaksi tulosta, joista toinen nolla. Nadas sen sijaan veti hylyksi jokaisen starttinsa. Kyllä on vielä paljon tekemistä ennen ensi kesän arvokisoja .... Kotimatkan alku oli tosi liukasta tien päällä. Kotiin kuitenkin puolen yön jälkeen ja siitä sitten aamulla reippaasti töihin ;o).

25.3.09. PAP = pitkän ajan päivitystä. Tammikuu vierähti Hyvinkään reissun jälkeen pitkälti arkisissa rutiineissa. Koiria treenailtiin iltaisin ja Mikonkin treeneissä käytiin. Pujottelua ja putkilta kääntöjä yritettiin pistää uuteen uskoon, mutta tuntuu siltä, että aina on parantamisen varaa. 29.1. koitti sitten se päivä, kun Szep steriloitiin. Siitä seurauksena kuukauden sairasloma, jolloin Nadas pääsi nauttimaan prime time ajasta. Leikkaus meni hyvin, jälkimurheena oli hetken aikaa tikeistä tullut lankareaktio, jota hoidettiin antibiooteilla. Lopulta kaikki kuitenkin ok.

Puolivälissä kuuta suuntasimme kohti Varkautta. Pohjoisen agikisatarjonta näinä sydäntalven kuukausina on sen verran heikko, että täytyy lähteä edemmäs kalaan. Zici starttasi ensimmäistä kertaa kakkosissa, ja hienosti aloittikin - tuloksena heti nollavoitto! Toinen rata menikin sitten vähän enemmän sählingiksi, mutta naseva alku. Zoco ja Nadas tekivät tasapaksusti samaa tulosta. Molemmille toiselta radalta nollat ja toiselta hylyt. Tuomon hyppyrata oli tosi mielenkiintoinen suorine putkineen ja takaahaku hyppyineen.

Helmikuun KASsin kisat täyttivät pitkän ajan toiveet Nadaksen kohdalta. Lopultakin pääsimme kumartamaan kolmannen agilityvalion arvoon oikeuttavan nollavoiton, ja niin Nadaksesta leivottiin FI AVA! Muutenkin viikonlopun ratatyöskentely oli hyvää. Zoco teki laadukasta jälkeä keräten samalla palkintoshekkejä, Nadas teki muilla radoilla pikkuvirheitä, mutta liikkui hyvin ja Zici teki tasaista ratatyötä - valitettavasti vain aina jokin pieni juttu esti nollan saamisen. Ja jotta helmikuu ei olisi loppunut kesken, päätimme kipaista vielä Ylöjärvellä mutkan. Pari kisaa Zicille, Zocolle ja Nadakselle. Hyviä pätkiä, mutta ei suurta läpimurtoa. Petrattavaa seuraaviin koitoksiin jäi.

Maaliskuu vaihtui treenien merkeissä. Käväisimme mutkan Torniossa ja saimme Penalta taas hyviä vinkkejä. Niillä sitten lähdettiin kohti Varkauden kisoja, joissa Szep kuittasikin pitkän kisatauon jälkeen heti tuplanollan! Toive ensi kesän SM-kisoista nousi taas esiin ... enää viisi nollaa puuttuu ;o) Zici, Zoco ja Nadas tekivät vakuuttavaa jälkeä, vain pikkuvirheet estivät palkintopöydän tyhjentämisen. Jotta matkailun puutteesta ei meitä voisi syyttää, päätimme heittää lenkin Suomen Turkkuseen. Lentsun kanssa katseltiin jälleen tokon saloja ja Virran Raunon johdatuksella pääsimme tutustumaan ATT:n uuteen kisa- ja treenihalliin. Tuossa hallissahan käydään ensi kesänä MM-karsinnat, joten oli oikein mukava päästä testaamaan alustaa ja todeta se erinomaiseksi. Viikonlopun kruunuksi Kotin Tanja vielä hieroi juniorit, joten seuraavia kisoja varten pitäisi jäsenten olla taas vetreässä kunnossa.

17.3.09. Ou mai gaad. Ompas juttujen päivittäjä ollut laiskana - tai kiireisenä. Melkein kolme kuukautta on kulunut, eikä jutut ole lisääntyneet. Nyt koitetaan parantaa taas tapoja, ja paikkailla myös historiatietoja ... aivan piakkoin ...

7.1.09. Vuosi vaihtui Raamatussa! Etelän reissuun startattiin kamalassa myrskytuulessa uuden vuoden aattona. Kokkolaan asti sai puristaa rattia rystyset valkeana, sen jälkeen tuulen suunta muuttui suotuisaksi ja matkakin alkoi jatkua. Illaksi ja yöksi parkkeerasimme Hantan pihalle, ja nautiskelimme juustoista. Pilkkua ei tänäkään vuona nähty, mutta vaihtuihan tuo vuosi ilman sitäkin. Aamulla jatkoimme matkaa kohti Turkua. Alunperin oli tarkoitus poiketa morjestamassa Peetsaa, mutta koska Peetsa oli kipeä suuntasimmekin suoraan Turkuun juttelemaan Lentsun ja Jukan kanssa tokoa muutamaksi tunniksi. Siinä sitä ihmeteltiin tokokilpailemisen ja rytmityksen saloja. Itse treenaamiseen oli tarkoitus palata maanantaina. Perjantaille olimme varanneet Janitalta treenit, mutta koska Janita poti selkää, veti Jaakko hänen sijastaa meille harkat. Treenit oli tosi hyvät: paneuduimme enemmän kokonaisuuteen ja hieman vähemmän pilkun viilaukseen. Rohkeita vientejä, vekkejä, poispäin kääntöjä ja oikeaa sijoittumista. Siinäpä tuli kasapäin treenattavaa kotiin. Viikonloppu vierähti Hyvinkään Koiraurheilukeskuksessa kisoissa, joihin oli ilmoittautunut alunperin yli 1300 starttia. Niinpä ykkös- ja kakkosluokilta jouduttiin perumaan yhdet kisat, mutta onneksi se ei lopulta meitä haitannut. Zici teki kaksi hienoa rataa, joista toinen oli oikein nappiveto. Melkein 90 koirakon luokassa nollavoitto ja siirto kakkosiin!!! Sunnuntaina kisasi sitten kolmosen koirat. Zoco teki vahvaa työtä. Ekalla radalla paha liukastuminen vei mahdollisuudet, mutta toisen radan nolla ylsi sijalle 5. Valitettavasti liukuminen aiheutti pienen ontumisen, joten Zoco ei startannut enää kolmannelle radalle. Szep haahuili ekan radan täysin, teki paremman hylyn toiselle ja meni kolmannen jo oikein mukavasti. Montakohan rataa me ois tarvittu nollan vääntämiseen ;o) Nadaksen saldoksi tuli hylky ja kymppi. Tyyppivirheet takaaleikkauksesta ja kontakteilta otti kyllä aika lailla pattiin. Kisojen päätyttyä n. 22.30 siirsimme majapaikkamme Forssan ABC:n pihalle, josta jatkoimme Lentsun treeneihin Turkuun. Zici ja Szepi käyttivät suurimman osan ajasta omiin touhuiluihinsa. Zicille tsekattiin noudon luovutusta ja luoksetulon loppuosaa. Sepelle katsottiin alokasluokkaa ja lopuksi Nadakselle vielä ohjatun opettamista. Oikein antoisat treenit! Tarja sai kotiläksyksi treenaamisen peilin edessä ;o) Lentsun jälkeen vielä kiisimme Kotin Tanjan luokse hierottamaan juniorit. Siellä sitten vierähtikin pari tuntia, mutta koiruudet tuli oikein hyvin hoidetuiksi! Kuuden jälkeen olimme valmiita suuntaamaan LMC:n keulan kohti pohjoista. Yösija ei ollut päätettynä, mutta lopulta päädyimme Merikarvialle Köffiin. Tämä oli ensimmäinen todellinen talvireissu asuntoautolla. Nyt ollaan taas paljon viisaampia. Vaikka pakkaset laski pahimmillaan -20°C, niin auto pysyi kaasulla ihan mukavasti lämpimänä. Sähkö ei sen sijaan riittänyt lämmitykseen, vaikka hankimme pienen lisäpatterinkin. Parina yönä sain kökkiä pihalla vaihtamassa kaasupulloa, kun kylmyys herätti porukan kaasun loputtua. Onneksi oli aina varapullo olemassa. Pakkasten lauhtuessa auton lämmityskin keveni huomattavasti. Lauhtuminen taisi vain olla väliaikaista ja seuraavaan reisuun päästään taas todellisessa talvikelissä.

12.12.08. Aikaa vierähtänyt päivityksestä. Illat jotenkin hurahtaa niin, että päivitykset on jääneet. Touhuamatta ei kuitenkaan ole oltu, joten siitäpä tässä vähän. 22.11. viikonloppuna oli aika hakea Sepe takaisin kotiin. Kymmenen pientä, reipasta vizslan alkua jäivät odottamaan uusia kotejaan ja Sepe lähti laukkaamaan kohti uusia seikkailuja. Kaksi pennuista lähti kohti ameriikkaa ja loput hajosivat ympäri maan. Toivottavasti pennut saavat hyvät, aktiiviset kodit ja näkyvät jatkossa sekä näyttely että kisakentillä. Alikiitäjiä ei näistä taida tulla... 29.11. viikonloppu vietettiin Turussa Lentsun ja Janitan treeneissä. Tehokasta treeniaikaa tuli kolmena päivänä ja tuntui siltä, että taas jäi käteen paljon ajatuksia ja treenattavaa. Alunperin oli tarkoitus että Sepe treenaa agilityä, mutta eipä siitä tullut mitään. Taisi olla pää vielä hormoonikierteessä, kun Sepe vain tuijotteli hallin nurkkia. Siispä Nadas pääsi tuuraamaan. Treenit oli taas tosi antoisat! Itsenäisyyspäivän viikonlopuksi hurautimme Seinäjoelle kisaamaan. Uskomattoman upeassa hallissa, kumirouheisella keinotekonurmella oli ilo kisata ja koiratkin oikein hullaantuivat. Zicille saldona kaksi vitostulosta, Zocolle kolme nollaa, Nadakselle vitska ja kymppi sekä Szepille vitska. Mukava oli kuitenkin huomata, että Sepe alkaa tulla takaisin - meno maistui jo oikein mukavalta. Viikkoillat on koitettu treenailla ja lenkkeillä. Välillä on saatu Aaltosen Mikon treenäjä, mutta suurin osa omia harjoituksia. Loppuvuosi jatketaankin sitten tiukan treenin merkeissä - seuraavat kisat on uuden vuoden jälkeen Hyvinkäällä. Lisenssitkin tuli jo hankittua!

16.11.08. KASsin agit. Jokin mättää kun kisat eivät vastaa treenejä! Koirat on nostaneet etenemistä ja ohjaajien rytmi ja käskytys ei pysy mukana. Nyt olisi viisasten kivi tarpeen!

15.11.08. TOKO-koe Torniossa. Nadas tokotti sitten vuoden tauon jälkeen voittajassa. Halli oli valittu huolella - mieluisempaa ei voisi olla kuin lämmin agilityhalli. Fiilis oli hyvä, vaikka ohjaajaa jännittikin sikana. Tuomarina toimi Allan Aula ja voittajaan oli ilmonnut kolme koirakkoa, joista Nadas starttasi ekana. Koe jaettiin puoliksi ruudun jälkeen, mikä sopi meille erinomaisesti. Nadas aloitti väljällä seuraamisella, siitä 7. Liikkeestä istuminen oli mainio ja Allu palkkasi sen 10:llä. Luoksetulo onnistui ihan nappiin, maahan meno vain hieman pitkäksi, siitäkin 10. Ruudussa jännitin maahanmenoa, mutta Nadas yllätti ja teki sen ihan ekalla käskyllä. Kävelyssä kun jouduin tolpan taakse piiloon, Nadas nousi seisomaan, mutta malttoi odottaa kutsua ruudussa, joten siitäkin 9. Tauon jälkeen aloitettiin noudoilla, hypynouto nollille koska Nadas tuli hypyn ohi takaisin palatessaan. Meltalli hyvä 10, tunnarissa piti vähän tarkistella mutta sekin 10. Kakessa ekä istuminen jäi tekemättä, muut vaihdot ok ja hieman eteen siirtymistä antoi 6. Yleisvaikutelma 10, loppupisteet 263 ja YKKÖSTULOS! Se on sitten eka vizsla EVL:ssä!!

3.11.08. LUNTA! Kävimmä sitten viikonlopun räntäsateessa Vöyrillä mutkan. Näyttää perinteisesti Vöyrin syyskisoihin kuuluvan räntäsade ja lieju, mutta sehän ei paljon meitä hidasta. Maneesi oli hienossa kunnossa, joten ei kun kisaamaan. Zici aloitti Eijan radalla harmittavalla renkaan ohituksella. Marjo Heinon radalla sitten tulikin vähän sitä sun tätä. Nadas ja Zoco odottivat päivän ja kirmasivat sitten Marjon radalle. Vauhdit nousi hyvässä maneesissa, mutta kostautuivat sitten pieninä virheinä. Kisoista ei siis mitään suurempaa mainetta ja kunniaa.

30.10.08. Lentsun viikonlopun tokotus Active Dogilla ohi ja sulateltu! Olipas taasen virkistävä kurssi. Lauantaipäivä käytettiin erinäköisiin häiriötreeneihin, ja sunnuntai sitten henkilökohtaisten haasteiden hinkkaamiseen. Ruudun siirtely tuntui Zicistä ylivoimaiselta ymmärtää, Nadas taas ei millään kestänyt että noutokapuloiden häiriöksi heiteltiin palloja. Kakekisan voitti Zici ja sai hienon palkinnonkin! Sunnuntaina sekä Zici että Nadas keskittyivät seuraamiseen ja kakeihin. Zicin seuraamisen noutaja-askelta laskettiin palkaamattomuudella. Näytti ihan hyvältä, mutta isompi työ alkaa vasta seuraavan kokeen jälkeen. Kaukoissa Zici häiriintyi hieman vieressä seisovasta liikkurista. Nadaksen seuraaminen on niin irtonaista, että keskityttiin perusasentojen tiiviyteen toiveikkaana että se vaikuttaisi myös käännöksiin ja itse seuraamiseen. Voipa vaikuttaakin ... Kakessa Nadaksen palkkausta tehtiin takana olevan liikkurin avulla, ja eteenpäin pyrkiminen väheni kerta kerralta. Hienoa. Loppuhuipennukseksi Zicin vateilulle katsottiin pari kikkakolmosta, ja ei voi tietää vaikka sen joku kaunis päivä seisoisi vadin päällä!!

25.-26.10.08. KASsin kisat. Zici oli huippu! Neljä starttia, kolme nollaa ja se yksi virhekin johtui Tarjan malttamattomuudesta. Luokkanousua ei vielä tullut kun kaikki nollat tuli samalta tuomarilta. Seuraavissa kisoissa sitten! Nadaksen ohjaus lauantaina surkeaa, sunnuntaina parempaa - nyt nollat kasassa ensi kesälle. Zocon lauantain radat hyvällä draivilla. Vöyrillä jatketaan.

14.10.08. Szepin synnytys käynnistyi 12.10. klo 18.30 illalla. Loppusaldona 10 muskettisoturia (4u + 6n) kooltaan 200-350g. Kuvia Szepin omalla sivulla. Emä ja pennut voivat hyvin!

10.10.08. JOSKA 16v! ONNEA PAPPARAZZI!!

29.9.08. Ämmämmiä ja muuta mukavaa. Helsingin MM-kisat oli hieno kokemus. Jäähalli täyttyi värikkäistä kisaajista, kovaäänisistä katsojista ja paikoitellen huippujännittävästä tunnelmasta. Brassit juhlivat joukkueissa ja jenkit maxien yksilöissä. Suomalaisille sattui ja tapahtui, mutta lopulta kuitenkin yksi mitali Jounille ja Yokolle tuli tuomisiksi.Jaakon ja Zenin lähes täydellinen suoritus kaatui viisi estettä ennen loppua. Se syö kyllä miestä ... Kisojen jälkitunnelmissa ajelimme kohti Turkua ja tokotreenejä. Lentsun kanssa hierottiin kuvioita maanantaina ja uudella innolla lähdettiin taas kohti kotia ja sitä arjen treenaamista.

22.9.08. Rallateltiin Ruskarallissa. Tornion Ruskarallissa oli tarjolla kuusi kisaa kaikille tasoluokille. Nadas starttasi viisi, Zoco neljä ja Zici kaksi. Zocon tulossaldo ensimmäisen hassin eli hylyn jälkeen näytti kolme nollavoittoa! Mieletöntä!. Nadakselle yritettiin havitella viimeistä ava-nollaa, mutta ei vaan tullut. Sivuosumia sentaan kaksikin (elikkä kaksi kakkossijaa nollalla). Zici kiihdytteli hyppiksillä siihen malliin, että Tornio kalpeni. Molemmilla radoilla kuitenkin pari esteen ohitusta elikkäs kympit. Ruotsalaisen tuomarin rakastamat suorat putket sen sijaan sujui mainiosti sivuslaidissa. Muutenkin ykkösen radat oli aika haastavia, ainakin vauhdikkaalle koiralle. Sellainen viikonloppu siis tällä kertaa :o) Ens viikonloppuna lähdetäänkin sitten nauttimaan MM-agien tunnelmasta.

15.9.08. Piirinmestaruudet ... meni miten meni. Molemmille nollat hyppikseltä ja hylyt agiradalta. Että sellainen tapaus tällä kertaa. Pohjoisrintamalta ei muuta raportoitavaa.

8.9.08. Nadas KAER F AVO-2!! Maanantaina auringonpaiste jatkui - tällä kertaa Lumijoen niityillä. Olimme saaneet Nadaksen kanssa varapaikan KAER kokeeseen, ja mehän mentiin. Aamun eka hakuerä jokitöyräällä oli tyhjä, ei siis lintuja. Taukopaikalla suoritettiin kylmän linnun noudot, joka lopulta onnistui ihan hyvin. Tässä vaiheessa siis oli pullat hyvin uunissa. Sitten käytiin jännittämään löytääkö Nadas lintuja. Seuraava hakuerä sattui varsin tiheään metsikköön, jossa sai olla melko tiitteränä, ettei koira katoa silmistä. Melko pitkän haun jälkeen Nadas löysi linnun ja pysähtyi seisontaan. Sitten tilanne etenekin nopeasti. Annoin nostokäskyn ja unohdin ylös pomppaavan fasaanin saman tien kun kävin komentamaan Nadasta paikalleen. Pari pientä loikkaa linnun lähtiessä ja ammuttaessa, mutta käsissä pysyi! Siitä siis riistatyö ja päivän juoksutukset paketissa. Sitten oli edessä kiduttavan pitkät pari tuntia kun muille koirille etsittiin lintuja. Lopulta koitti tuomarin kritiikin aika, ja sieltähän se sitten lopulta tuli AVO-2!! Tämä tietää sitä, että Nadaksesta tuli lopultakin INT, POHJ, FIN, S, N, DK, EST MVA!! Nelivuotinen urakka käyttötulosten kanssa on nyt paketissa ja linnuista nautiskellaan tästä eteenpäin vain hupimielessä. Kiitos kaikille, jotka on jaksaneet uskoa siihen, että me tumpelot saadaan tämä homma vielä pakettiin!!

7.9.08. TORNEDALENS AGILITYMÄSTARE! Se on ZOCO! Vaatimattomalla kolmella nollavoitolla, joista kaksi virallisissa kisoissa ja viimeinen finaaliradalla. Eipä siihen muuta ole sanottavissa, kuin tasaisen varmaa työtä. hyvää menoa ja onnistuneita ohjauksia! Sunnuntai siis kului Haaparannassa Rajacup agikisoissa. Tarjolla oli kaksi virallista kisaa ja niistä kukin sijoittunut pääsi mukaan finaaliin. Zoco siis paukutti vakuuttavasti kolme nollavoittoa. Nadaksen tilille kirjattiin yksi nolla kakkossijalla ja lisäksi pieniä virheitä. Zici paineli kaksi hienoa rataa, valitettavasti tuloksena kuitenkin hylyt. Päivä kulutettiin auringonpaisteessa ulkomailla ;o)

31.8.08. KASsin seuramestaruudet. Kassin elokuun lopun agikisojen suurimpana panoksena oli seuramestaruudet. Niitä lähdettiin metsästämään heti ekasta kisasta, joten heti ekalla yrityksellä piti onnistua. Sekä Nadas että Zoco onnistuivat molemmat tekemään "pakkonollan". Ei ihan loistavaa menoa mutta tähän tarpeeseen oikein sopivaa. Zocolle palkinnoksi seuramestaruus ja kisan voitto, Nadakselle seuran kolmostila kisan nelossijoituksella. Seuraavalla radalla Zoco jatkoi hienoa työtä: nollalla irtosi taas voitto näistä kekkereistä. Nadakselle pari hassia, joten tuloksesta ei kannata puhua. Sunnuntain kisoissa eka radalta Nadakselle vitonen ja Zocolle hylky. Hylkyä edesauttoi kyllä tiedon puute siitä, että välistämme oli jäänyt pois kaksi koirakkoa. Tarja oli vielä kameran jatkeena kun Zocoa huudeltiin jo radalle. Siinä meni vähän keskittyminen ketuilleen kun piti rynnätä radalle. Viimeisellä kisaradalla ohjaus oi taas hanskassa, tuloksena molemmille nollat joista Zoco kakkossijalla ja Nadas kolmossijalla. Parit SM-nollat tuli siis plakkariin ja Zocolle myös se tuplanolla. Tästä lähdetään sitten eteenpäin kohti Haaparantaa ensi viikonloppuna.

12.8.08. Jussista kyyhkysjahtiin. Kesä on kulunut poissa koneen äärestä, joten kotisivutkin nilkuttaa melkoisesti. Matkaa on kuitenkin taittunut melkoisesti ja kaikennäköistä tapahtunut, joten pieni päivitys lienee paikallaan. Siispä aloitetaan Jussista Rokualla ja päädytään aikaan, jolloin oikeat metsästäjät suuntaavat kyyhkysjahtiin.

Juhannus kului siis jälleen Rokualla. Kisoja käytiin vaihtelevalla menestyksellä, erilaisilla koostumuksilla. Nadas nappasi yhden voiton ja Zoco Friskies Cupin loppukisapaikan. Siinäpä ne merkittävimmät tulokset sitten olikin. Zicin kisaikä täyttyi sunnuntaina, mutta pikkuinen pysyi visusti pois lähtöviivalta. Keskeneräistä viritettyä mopoa kun oli turhan tuntuista laittaa tuollaisen haasteen eteen. Siispä sunnuntai jäi vapaaksi, ja käytimmekin siitä pienen osan patikoimalla Rokuan maisemissa. Sielläpä sitten toinen mopo karkasi käsistä, ja Szep päätti tutustua Rokuan erämaahan itsenäisesti ja oikein tosissaan. Koiruus oli hukkateillä reilut puoli tuntia, mutta juuri kun luulin sen hukkuneen lopullisesti, kirmasi takaisin muiden luo korvat nurinpäin ja räkä poskella. Hauskaa näytti olleen ... Loppu kuitenkin hyvin ja kaikki hyvin!

Seuraava lauantai 28.6. vietettiin sitten Kuusamossa Saksanseisojakerhon erikoisnäyttelyssä. Tuomari oli ruotsalainen ja piti näkemästään. Vesikoirista ei kyllä mitään ymmärtänyt, mutta Nadasta ja Szepiä piti arvossa. Niinpä kaikki kiertopalkinnot pakattiin meidän kyytiin Sepen ollessa VSP ja Nadaksen ROP ja BIS-II. Myös kasvattajaluokka oli BIS-II, joten Hantan klaani juhli näyttävästi.

Heinäkuun 2. päivänä RR-tiimi pakkasi sitten kimpsunsa ja kampsunsa hieman pidemmälle keikalle LMC:hen. Nokka kohti pohjoista ja sieltä etelää eli kohti Tukholmaa ja maailmanvoittajanäyttelyä.Ekä yö vietettiin kauniilla pysähdyspaikalla jossain puolivälin kieppeillä ja torstai-illaksi suunnattiin sitten jo Messanin aurinkoiselle P-paikalle. Ei muuten oltu ensimmäisiä! Perjantaita vietettiin Tokon-MM kisoja katsellen. Hienoa työtä tekivät suomalaiset, mikä antoi tietysti aihetta odottaa kovia tuloksia myös lauantaina ja sunnuntaina. Lopputuloksena Suomelle tulikin joukkue-kultaa sekä henkilökohtaiset hopea- ja pronssimitalit. Lauantai 5.7. oli vizslojen näytelmäpäivä, joten karvat ojennuksessa lähdettiin taistoon. Köykäiseksi leimattiin Nadas ja Sepe, joten palkkiona pelkkää lämmintä kättä. Huvin vuoksi olin kuitenkin ilmoittanut kaverit myös parikilpailuun ja Bästa Par ruusuke lähti meidän mukaan. Isoon kehään siis päästiin parikilpailussa, ja tosi hauskaa olikin kirmasta Sepe ja Nadas käsipuolessa. Pari käyttäytyi hienosti ja oikein lensi ison kehän valaistuksessa ja Ruotsin lippujen liehuessa. Jatkoon ei kuitenkaan edetty - samoin kävi kasvattajaluokassa. Näytelmät olis siis tältä erää näytelty ja matka Suomen puolelle jatkui maanantaina.

Suomeen suuntasimme siis Tukholma-Helsinki reittiä ja laivamatka meni koirien kanssa oikein hyvin. Sepellä ja Nadaksella oli vähän vaikeuksia pissiä laivan kannelle, mutta lopulta aamutuimaan sekin onnistui. Hesassa sitten pysähdyttiin ensimmäisen nurmikon pieleen ulkoiluttamaan koiria. Tiistaina 8.7. olimme sopineet Korrille pienen treenisession. Treeniin tulivat mukaan norjalaiset Görill ja Lillian, jotka olivat tulossa T-leirille kouluttamaan. Lillianillahan on Zicin sisko Lille My, joten oli oikein mukava tavata. Lyhyen tokotreenin jälkeen treenit siirtyivät lampaiden ääreen. Vuorotellen koirat kävivät harjoittelemassa lampailla - niin Zicikin. Poika kävi vähän kuumana ja lampaat huomasi sen. Ne singahtivat aina toiseen laitaan laidunta kun Zici vähänkin lähestyi. Lopulta päätettiin laittaa lampaat häkkiin ja Zici ulkopuolelle. Siinä sitten pikkuinen sai vähän fiilistellä ja ihmetellä karvaisia otuksia. Tähän hommaan taidettais tarvita Minnan oppia ja jämäkkyyttä!!

9.7. illaksi suuntasimme Riihimäen kisoihin. Hämmästykseksemme kisattiin hallissa kesäkelillä. No ei se mitään! Zoco onnistui ekalla radalla nollan edestä ja Nadas toisella. Szepin kanssa tehtiin vähän sitä sun tätä, mm. juostiin sujuvasti pöydän ali, niin kuin ainakin pussiin. Kisojen jälkeen porukka taas autoon ja kohti Punkalaidunta, jossa T-leiri alkaisi seuraavana päivänä.

T-leiri 10.-13.7. T-leiri alkoi torstai aamuna hieman laiskanoloisesti, mutta saatiinhan se käyntiin kun agi- ja tokoryhmät alkoivat pyöriä. Maastolajeihin lähtijät häipyivät omille teilleen ja muut jäivät alueelle paistattelemaan päivää. Tarja aloitti Zicin kanssa tokolla ja minä olin lupautunut vetämään torstain agi-treenit. Pari kivaa ryhmää oli ohjauksessa ja sellaista perutreeniä nuorille koirille tehtiin. Sen verran oli lämmintä, että Hip sai valitettavasti lievän lämpöhalvauksen. Onneksi viilentely ja NutriGel hoitivat tilanteen ja koira oli tuota pikaa kunnossa. Seuraavina päivinä Zici jatkoi tokolla ja liitti siihen mukaan vielä Oreniuksen agitreenit. Sepe sai hypellä Peten ryhmässä, joten ihan jouten ei mekään jouduttu olemaan. Lauantaille oli sitten järjestetty perinteinen kiihdytyskisa, jossa Sepe kantoi ylpeänä muun rotuisten koirien viittaa. Hienosti juostiin vaikka ihan palkinnoille ei yllettykään. Lauantai ilta kulminoitui sitten palkintojenjakotilaisuuteen, jossa palkittiin kuluneen vuoden aikana menestyneitä. Niinpä Tarja ja Zicikin saivat huomionosoituksensa tokon SM-joukkue voitosta. Sunnuntai aamulle Tarja houkutteli Pekan lähtemään jäljelle, joten lopulta Zicikin pääsi maastoon. Jälki oli sujunut hienosti ja kepitkin kaikki nousseet. Janaa oli opeteltu ja Zici oli ollut oikein taitava poika. Lahjakas kaveri siis lajissa kuin lajissa! Jotta treenaaminen ei jäisi liian vähiin, ajelimme vielä leirin jälkeen tapaamaan Peetsaa Kokemäelle. Pienet agit Sepelle ja Zicille, sitten jutustelua kahvin ja herkullisten leipien ääressä ja sitten taas kohti pääkaupunkiseutua.

Maanantai 14.7. kului Ristinummella Concurridon vesikoirien agipäivillä. Rannikon Timo veti treenejä osalle ryhmistä ja Tarja osalle. Yhdeksän tuntia agiliitoa tuli päivän aikaa kampitettua, joten kyllä uni maistui sen jäljiltä. Tiistaina Timo hieroi Zicin js Sepen ja oikein hyvin hieroikin! Kiitos! Keskiviikoksi suuntasimme Tampereelle jälleen agikisoihin. Tuloksena Zocolle yksi pakkonolla ja muille pikkuvirheitä. Illan kääntyessä yöksi, kääntyi auton nokka kohti Turkua ja Salosen Nooran hallia. Sinne parkattiin yhden maissa yöllä ja alettiin vetää unta kuupaan. Seuraavana päivänä edessä olisi Ann Croftin agilityseminaari.

Ann Croft 17.7.Koirakondinsen hallille kokoontui joukkio amerikkalaisesta ohjausideologiasta kiinnostuneita imemään kaiken irti Ann Croftin seminaaripäivästä. Me siis joukossa mukana. 13 koiraa treenasi pienellä radalla koko päivän Annin opastuksella, minkä lisäksi tutustuimme tapaan opettaa hypyt ja lukita esteet. Päivä oli oikein mielenkiintoinen ja hienosti järjestetty. Treeniaikaa yksittäisille koirille olisi ehkä kaivannut vähän enemmän. Kiitos Noora taas hienosti organisoidusta kurssista!

Annin jälkeen meidän suunta kävi taas kohti pääkaupunkiseutua. Olimme varanneet perjantaille hallivuoron Hyvinkään Koiraurheilukeskuksesta tutustuaksemme tulevien MM-karsintojen kisa-alustaa. Täytyy sanoa että alla oli paras matto, millä olimme koskaan treenanneet! Hyvinkäähän on melkein sama kuin Hamina, joten lauantaina löysimme itsemme Haminasta katselelmasta kisoja ja sunnuntaina itse kisaamassa. Se on muuten jännä, miten vieraat pururadat tuntuvat aina olevan huonosti merkattuja! Sunnuntai kisattiin vesisateessa. Nadas onnistui yli odotusten ekalla radalla voittamalla kisan nollalla, tekipä päivän aikaan vielä tuplanollankin. Sepen nollamahdollisuudet minä sössin ja Zocoa kiusasi ´jonkin verran rimanpudotukset. Onneksi oli tietona, että tulevalla viikolla on karsintakoirien hieronnat. Haminasta palasimme vielä kerran Järvenpäähän, koska Zocoa odotti siellä Hellu. Zocon ja Hellun tapaamisen tuloksista saamme toivottavasti lukea vielä vuosia tästä eteenpäin. Nyt vain odotellaan josko tulosta tuli. Tämän kohtaamisen jälkeen RR-tiimi suuntasi väliaikaisesti kohti pohjoista.

Jotta pohjoisessa olo ei olisi tuntunut turhan ykstotiselta kävimme vielä viimeistelytreeneissä Torniossa. Treenit meni hyvin, mutta niiden jälkeen Zoco ontui. Paniikki alkoi levitä, koska tulevana viikonloppuna edessä olisi MM-karsinnat. Annemari hieroi molemmat kisakoirat, mutta Zocon ontuminen jopa paheni. TNS-sähköä ja varovaista hierontaa ja venyttelyä oli lääkkeenä kun lähdimme palailemaan kohti Helsinkiä. Jäähallin parkkipaikalle suuntasimme perjantai-iltana ja siinä viihdyttiin aina sunnuntaihin saakka.

Karsinnat-08 käytiin Helsingin jäähallissa eli tulevalla MM näyttämöllä. Pohjana oli siis tuo Hyvinkään matto ja kisaesteinä tuliterät alumiiniset esteet. Kontaktit oli tartan päällysteisiä,siivekkeet taas hyvin kevyitä ja osin huomaamattomia. Tämä tuottikin joitakin törmäyksiä ja ratojen hylkääntymisiä. Ekalle hypärille lähdettiin ihan hyvillä mielin, mutta jostain syystä odotuskarsinan alue tuntui haisevan koirista ihan mahtavalle. Nadaksen rata ei käynnistynyt ollenkaan, ja seurauksena hylky. Zoco taa oli ihan pois kontaktista joten hylky sillekin. Kaikki oli siis kontaktiradan varassa. Nadas lähti kehään ekana ja väänsimme virheettömän radan. Keminulla vain paloi turhaa aikaa. Zoco teki samoin pakkonollan, ja koska aikakin oli mainio, niin lippu toiselle päivälle oli taskussa. Nadas sen sijaan passitettiin laulukuoroon sekunnin marginaalilla. Sunnuntain radoille Tarja lähti tekemään tarkkaa työtä, mutta tuloksia rasitti jälleen pikkuvirheet. Rima sieltä tai toinen täältä. Kisa kuitenkin jatkui eteenpäin ja osallistumisoikeus kaikille radoille oli hanskassa. Viimeinen rata valitettavasti lopulta hylkääntyi, joten kokonaistulos jäi siten saamatta. Omista panoksista jäe molemmille vähän p-maku, mutta eteenpäin käy ihmisen mieli.

Meille eteenpäin oli tällä kertaa kohti Turkua. Maanantaina tokoiltiin Kupittaalla Lentsun kanssa ja treeni oli tosi antoisa. Kiitos Lentsu! Tiistaina sitten oli vuorossa Janitan agit, jotka nekin olivat aivan loistavat treenit. Joko ohjaajat olivat sopivassa vastaanottovireessä tai sitten kouluttajat erityisen päteviä, mutta tuntui että nyt jäi jotain oikein tosissaan takkiin. Tästä olikin mukava lähteä ajelemaan kohti kotia. Yöksi pysähdyimme Vaasan seudulle ja aloimme tehdä juoksutarkistusta. Sepe alkoi näyttää sen verran turpealta, että soitto Hantalle ja aamulla matka kohti Lapuaa. Niinpä Sepe jäi sitten Lapualle odottamaan, josko oikea sulhanen tulisi rinsessaa vastaan Raamatun raitilla.

Kesäkauden viimeinen koitos koitti sitten Tornion KV näyttelyssä, jonne Zici asteli ylpeänä persusturkki pystyssä. Kakkonen oli tavoitteena, mutta yli odotusten mentiin, että heilahti. Punasta nauhaa tarjottiin ja sehän vastaan otettiin. Tittelit on nyt sitten näiltä osin saannin puolella. Katsotaan milloin alkaa ropisemaan.Reissua on pukattu menemään ja uusia on tietty syksylle suunnitteilla. Kesä on näillä seikkailuilla paketissa ja nyt katsotaan eteenpäin.

16.6.08.SM-agiliidot Varkaudessa. Viikonlopun aikana käytiin tämänvuotiset agiliidon SM-kisat Varkaudessa. Kisat oli hyvin järjestetty, sunnuntain kaatosateelle Varkauden porukka ei voinut mitään. Valitettavasti se vähän latisti henkkoht kisojen tunnelmaa, mutta mestarit selvisivät joka tapapuksessa. Zoco ja Szep aloittivat perjantaina illalla verryttelykisalla. Rata oli aikas kiemura Ojanperän viritys. Periaatteesa ihan hyvää menoa, mutta Zocolle yksi rima ja lopulta vielä hylky. Sepe lähti toista kertaa nyt morjestamaan tuomaria puomilta, eikä sitten kyllä löytänyt keppejäkään.Lauantaina Nadas starttasi joukkueradalle. Ihan kivaa menoa, mutta rasitteena puomin ylösmenovirhe. Lisää stressiä siis yksilökisaan. KASsin maksijoukkue oli sijalla 20.

Sunnuntain yksilökisa käytiin kaatosateessa. Kepitkin upposivat kunnolla lätäkköön, joten ei ihme että huikeita suorituksia ei juuri hypärillä nähty. Virkkala oli rakentanut radan spiraaliksi, mikä vaat, että koiran piti pyöriä kädessä melkoista ympyrää. Zoco selvisi kiemurasta hyvin, mutta putken jälkeisen kaksarin takarima tuli alas. Nadas teki virheettömän radan, mutta tuloksena kuitenkin yliaikaa. Jostain syystä meno oli hyytyä kepeille ja muutenkin koira liikkui tahkeasti. Finaaliradalle kuitenkin päästiin molemmat. Finaalirata oli sitten Sivosen käsialaa ja ratana ihan normaali kolmosen agirata. Ei siis mitään ihmeellistä. Koirat pelasivat taas mainiosti, mutta molempien kohtaloksi koitui puomi. Zoco liukui alas puomin alasmenolta ja Nadas hyppäsi jälleen ylösmenon. Näillä tuloksilla sijoitukset olivat sarjassa ynnä muuta, joten mieli oli aikas matala. Jotain pitäisi kehittää tähän treenaamiseen, jotta tuloksia saataisiin aikaan. Keskittyminen oli hyvää, työskentely varmaa, suunnitelmista pidettiin kiinni, mutta tulosta ei tule! Nyt täytyy tehdä analyysi ja miettiä tavoitteet uudelleen. Selväähän se on, ettei nämä meitä oikein tyydyttäneet.

29.5.08. Turku tuuri vuorossa mennä viikonloppuna. Perjantaina laitettiin LMC:n nokka kohti etelää sen jälkeen kun Tarja oli käynyt pokkaamassa perheterapiakoulutuksen lopputodistuksen. Illalla uni alkoi voittaa Porin tietämille, mutta no hätä - laitettiin koti parkkiin Merikarvialla ja käytiin nukkumaan. Aamulla sitten liikkeelle kohti kisapaikkaa. Avot - kuinka helppoa! Lauantaina oli edessä kolme kisaa. Tuomareina hääri Lummis ja Herrala. Oli mielenkiintoista nähdä miten tuomarit pakottivat ohjaajat vanhanaikaiseen takaa-ohjaukseen. Edestä valssaamalla ei näitä ratoja selvinnyt, sillä este-etäisyydet oli maksimissaan ja kulmat sellaisia, että koirat huitelivat kaukana edessä. Tuloksellisesti ei mikään huippupäivä, mutta sekä Zocolle että Nadakselle kuitenkin molemmille yhdet nollat. Yö vietettiin mukavasti Tuulissuon Caravan-alueella eli ATT:n kisakentällä. Kiitokset yösijasta ATT:n väelle!! Sunnuntaina oli junnujen vuoro treenata, ja käytiinpä siinä vielä vetämässä sama treeni Nadaksella ja Zocollakin. Sitten katseltiin Turku Tourin finaalia ja mietittiin mihin illaksi suunnattaisiin. Salosen Lauralta saatiin huippuvihje Liedossa olevasta ulkoilualueesta. Myllyn kierroksen jälkeen siis sinne ja paikka oli tosiaan loistava. Kiva luontopolku, hyvä P-paikka ja ennen kaikkea loistava takka makkaran paistoon. Siinä se ilta vierähti allikiitoa analysoidessa. Maanantai-aamu käytettiin Lentsun kanssa tokon saloja opetellen, minkä jälkeen oli hyvä lähteä väsyneiden mutta onnellisten koirien kanssa kohti pohjoista. Kesä väheni pohjoista kohti ajettaessa, mutta onneksi oli kuitenkin vähän edennyt kotonakin. LMC:n mittari karttui taas 1300 km:lla. Tämä matkailutapa kyllä sopii meidän luonteenlaadulle.

19.5.08. Projektia jos toistakin. Kevät on hurahtanut touhun merkeissä. Koiria on yritetty treenata parhaan kykymme mukaan, lenkillä on koitettu käydä - vaikkakin liian vähän, koiruuksia on hierotettu ja hoidettu, videoita katseltu jne. Silti jotenkin tuntuu, että jotain puuttuu. On semmonen olo, että homma ei etene niin kuin pitäisi. Tulostaso kisoissa on ollut aika kirjavaa, tosin onneksi nyt toukokuulla on alkanut rytmi jo löytyä. Zoco on melkeimpä painellut joko 0-voittoa tai hylkyä, Nadas tehnyt keskivauhtista nollaa tai hylkyä. Piristäviä poikkeuksiakin kuitenkin joukkoon on mahtunut, esim. Zocon kakkossijoitus ATT:n kisoissa Turussa huhtikuun lopulla ja Nadaksen nollavoitto Jyväskylässä mennä viikonloppuna.

Toisenlainen projekti on sitten käyty mökkeilyn merkeissä. Elikkä liikkuvan mökkeilyn. Lopputuloksena LMC merkkinen asuntoauto, jolla RR-Team liikkuu tästä etiäpäin kisareissuilla. Eipähän tarvitse enää selitellä hotelleille ja mökkivuokraajille, että montako koiraa ja minkälaisia mukana liikkuu! Eka reissukin tuli jo tehtyä Jyväskylän kisoihin. Pientä opettelua ja säätöähän tuo homma vaatii, mutta mukavasti meni. Koiratkin sopeutuivat autoon kivasti, ainoa päänvaiva on, että miten ne saadaan sieltä ulos kurissa ja järjestyksessä. Ensimmäinen yritys oli melkoinen kaaos ;o).

11.4.08. NADAS 5-V!

7.4.08. Huh huh. Viikonloppu vierähti Juha Oreniuksen kurssilla. Zoco ja Nadas treenasivat kahdesti päivässä ja kun siihen päälle laitettiin vielä junnujen lenkit ja treenit, niin on vähän sellainen olo niin kuin olis ollut liikkeellä. Kurssista jäi hyvin positiivinen mieli. Harjoituksissa ei sinänsä ollut mitään ihmeellistä,ihan perinteistä edestä ohjaamista, vastakkaisen käden vetoa ja rajua prässäämistä. Hyviä harjoituksia, mukavia ratoja ja Juha keskittyi kyllä kouluttamiseen ihan mukavasti. Taas kerran nousi esiin se, että treenit pitäisi tehdä 150% teholla ja aina välillä ylipitkinä. Kunto ja koordinaation hallinta kasvaa, ja kisan 20 estettä tuntuvat helpolta hommalta. Sunnuntain ratoksi, kurssin jo päätyttyä, Juha meni vielä Zicillä ja näytti, miten hän aloittaa pennun kanssa tekemisen. Rajua touhua sekin! You Tubeen olisi hauskaa materiaalia myös siitä hetkestä kun Juha meni Nadaksella puomia. Nadas oli kyllä ihan innoissaan, mutta ei siinä ihan yhteistä säveltä löytynyt ;o)

3.4.08. SZEP 2-V!

31.3.08. Zicille AVO-1! Lauantain päätapahtuma oli tokokoen OKK:n hallilla. Heti aamusta aloitti avoin luokka ja sinne Tarja ja Zici suuntasivat toiveikkaasti. Odotus ei ollut turhaa, sen verran hyvältä sarja näytti. Kokeen edetessä työskentely parani koko ajan, lopputuloksena 190 pistettä ja siirto VOI luokkaan! Illalla suunnattiin sitten Sepen kanssa agikisoihin metsästämään viimeistä nousunollaa. Tällä kertaa metsästys ei tuottanut tulosta vaan sorruimme pikkuvirheisiin. Hyviä ratoja Sepe kuitenkin paineli.

Sunnuntaina oli vuorossa kolmosen koirat. Ohjaus oli jotenkin takkuista vaikka koirat kulkivat hyvin. Pieniä virheitä, joiden myötä tulokset jäivät heikoiksi. Nadas taisteli kuitenkin yhden hypärinollan.

26.3.08. Päästäinen Suomen Turuus. Pääsiäiselle oltiin kerrytetty sitten viimeiset lomapäivät ja liikkeelle lähdettiin jo torstaina. Suuntana Wanha Karhunmäki ja lentävä fasaani. Hantan kanssa oli siis sovittu pienistä noutotreeneistä ja niitä käytiin sitten illalla toteuttamaan. Nadas oli vähän ihmeissään, että mistäs tuo kuollut lintu tuohon ilmaantui, mutta pienen harkinnan jälkeen nappasi suuhunsa ja pudotti mun jalkoihin. Sepe sen sijaan totesi, että tässähän voisi olla ainesta päivälliseksi, alkoi nyppiä höyheniä ja käyttää hampaitaan lihamyllynä. Hantan kanssa keskusteltuaan toi kuitenkin hetken päästä lintua hieman sievemmin, mutta täytyy sanoa, että pitkä on tie hienoihin noutoihin. Illalla laiteltiin sitten vielä tortilloja ja popsittiin niitä yhdessä Hantan kanssa.

Perjantaina auton nokka käännettiin kohti Turkua. Tarkoitus oli koukata Kokemäen kautta, mutta se reissu peruuntui. Alastaroon pysähdyttiin nauttimaan hienoista maastoista ja juoksutettiin koiria vuoron perään jo puhki kuluneella hiihtouralla. Siitä vähitellen kohti Tuorlaa, pieni kävely ja sitten nukkumaan.

Lauantai aamu alkoivarsin merkillisesti. Olimme sopineet Lentsun kanssa treenit kymmeneksi ja odottelimme sitten Lentsun tuloa hallilla. Juu odoteltiin ... ja Lentsu odotteli meitä Kupittaalla. Siispä auto kohti Kupittaata, puolen tunnin myöhästyminen ja sillai. Otti vähän pattiin. No - menihän se treeni sitten jotenkin, ideoita tuli taas roppakaupalla! Kupittaalta jatkettiin sitten kaffeitten jälkeen takaisin Nooran hallille. Ohjelmassa piti olla klo 14.30 Janitan treenit. Hallin piha oli täynnä autoja ja treenit täydessä käynnissä kun sinne pääsimme. Tuli vähän sellainen olo, että ollaanko taas väärään aikaan väärässä paikassa. Hienovaraisesti kyselimme miten pitkään ko. ryhmä treenaisi ja jäimme sitten odottelemaan loppumisaikaa. Ja avot ... tuolla hetkellä Janita sanoi, että tutustumaan vaan ... hei, me oltiin melkein oikeassa aikataulussa! Janitan treeneissä väännettiin sitten parhaillaa menossa olleen bemarileirin rataa. Koirat oli aikas kiinni kädessä, joten kotiläksyksi tuli harjoitella irtaantumisia. Treenin jälkeen jäimme hetkeksi katsomaan kun Mikko ja Mari tulivat treenaamaan. Hallilta koukkasimme vielä Lentsun kautta. Jutustelu jatkui aamupäivän treeneistä ja tokon ihmeellisyyksistä. Temppujakin tehtiin ja ihmeteltiin. Pari tuntia vierähti ihan huomaamatta ja Tuorlaa kohti lähdettiin taskut täynnä ajatuksia ja neuvoja. Kiitos Lentsu taas!

Sunnuntai ja maanantai oli pyhitetty kisaamiselle. Sunnuntaina käytiin kolmosluokat, ja alkuun tuntui, että ollaan koirien kanssa ihan eri atmosfääreissä. Kehissä oli pari tuomariharjoittelijaa, joista toinen sai aikamoista arvostelua osakseen. Virran Rauno sen sijaan selvisi hommasta hienosti ja totesimme että Raunosta ainakin tulee ihan mainio tuomari! Vuorisen Markku oli vääntänyt mielenkiintoisen hypärin, josta hylkyjä jaeltiin roppakaupalla. Nadaksen kanssa selvittiin radasta kohtuullisella määrällä onnea, Zoco valitettavasti sai hiuksenhienon ja hieman kyseenalaisen kiellon. Maanantaina oli kakkosten vuoro kisata ja siihen joukkoonhan se Sepekin mahtui. Tuloksena yksi nousunolla ja siten taas askel lähempänä kolmosiin siirtymistä! Ykkösten kisoissa oli mukana kaksi Zocon tytärtä: Soolo ja Peso. Hienoja koiria, hienoja ratoja ja Pesolle nousu kakkosiin! Onnea!

Kisojen jälkeen suuntasimme kohti vesiterapiaa. Zici ja Szepi olivat jumppavuorossa ja tällä kertaa se sujui paljon rennommin kuin viimeksi. 20 min juoksumatolla käyntiä ja ravia oli ohjelmassa, ja posket puuskuttaen pikkuiset sitä menivät. Päälle hieronta ja masu täyteen, ja kyllä muuten koirille uni maittoi. Tiistaipäivälle olikin sitten jätetty pääaiheeksi kotiinpaluu. Reitti kävi Myllyn kautta kohti pohjoista ja ennen yötä oltiinkin perillä. Täyteläinen pääsiäinen oli takana.

18.3.08. Oulu-missio jatkuu, tämähän alkaa jo kohta tuntua siltä, että ollaan jumittu tänne pohjan perukoille. No onneksi täälläkin voi keksiä jotain puuhaa... Sunnuntaina 9.3. käväistiin junnujen kanssa OKK:n tokoepiksissä. Olipas se sitten mielenkiintoinen kokemus. Hallissa, jossa just viikkoa ennen oli treenattu Lentsun kurssilla, koirat oli ihan eri maata kun homma tehtiin kokeenomaisesti. Zici suoritti liikkeet ihan mainiosti, mutta ilmeessä olisi ollut toivomisen varaa. Kaken eka istuminen jumitti, mutta siitäkin selvittiin. Szepi oli ihan niin kuin sen kanssa ei oltais ikinä tokoiltu! Kontakti ei pysynyt yhtään, jäävät liikkeet ei toisiaankaan jääneet, mutta hyppyä hypeltiinkin sitten useampaan kertaan. Hoh hoijaa. Fiilis ei ollut ihan hirmu korkealla, mutta kyllähän tuostakin on jo toivuttu.

15.-16.3. viikonloppu olikin sitten pyhitetty agiliidolle. Nadas ja Zoco pääsivät osallistumaan Sepposen Harrin kurssille, jossa hinkattiin takaaleikkauksia ja sylikääntöjä oikein olan takaa. Mielenkiintoinen kurssi, jossa ohjaustekniikka poikkesi aika voimakkaasti omasta. Hyvä muistutus kuitenkin siitä, että nämäkin asiat pitää treenata ja osata. Harri olis just niin mukava kuin osattiin odottaakin. Sunnuntaina sitten juniorit pääsivät ottamaan mittaa Jokisaaren Minnan koulutuksesta Minnan koirakoulussa Tupoksella. Urakalla tehtiin ihan perusohjaustreenejä, ja ne oli tosi antoisia! Zicin kanssa pitää olla tosi varovainen ettei mopo karkaa käsistä. Sepen kanssa taas pitäisi enemmänkin tehdä näitä suoraviivaisia harjoituksia, jotta etenemistä saataisiin nostettua. TÄmän parituntisen jälkeen koirat oli melko puhki, mikä tiesi oikein hyvää seuraavaa yötä ajatellessa ;o) Minnalla varmaan tullaan käymään toistekin!

5.3.08. Pari viikkoa on taisteltu kotitantereella - ensin KASsin kisoissa ja sitten Lentsun kurssilla. Ohjelmassa siis sekä agia että tokoa. Junnujen saavutuksista voipi lukea niiden omilta sivuilta, mutta tokihan Zoco ja Nadaskin ovat lauteilla olleet. KASsin kisoissa tulossaldo ei päätä huimannut, mutta monta hyvää juttua radoista löytyi. Koirat etenivät hyvällä fiiliksellä ja irtosivat välillä liikaakin. Hylsyjä ja vitosia ropisi, joten palkintolahjakorteille ei tarvinnut tämän viikonlopun jälkeen pohtia käyttöä. Siispä treeniä vain lisää, käännöt ja hallinta kuntoon täydessä vauhdissa, niin hyvä siitä vielä tulee!

18.2.08. Jengi Turuus. Reissu lähti jälleen kerran liikkeelle Karhunmäen kautta. Majapaikasta alkaa olla tullut jo melkein yhtä tuttu kuin Pankkineidistä konsanaan. No - lauantaiaamuna sitten liikkeelle kohti Turkua. Juuri Turkuun saapuessamme saimme puhelun, että Zocon pentu Peso oli tehnyt Tsaun kisoissa kaksi nollaa. Kurvasimme siis Tsaun hallille tervehtimään Anjaa ja Liisaa. Taisimme kyllä siinä samassa yllättää Berglundin Eijankin, kun hän huomasi meidän seisovan radan laidalla. Videolta katsottuna Peson meno näytti mukavalta, ei siis ole omena kauas isukista pudonnut!

Nadaksen ja Zocon ohjelmassa oli kahden tunnin sessio Lehtiön Anjan kurssilla. Koirakondiksen halliin oli kasattu sellainen 30 esteen hyppyrata, jota alettiin treenaamaan nolla tai ulos periaatteella. Jottei ihan niin tylyltä olis tuntunut, niin ekalla kierroksella sai kuitenkin vähän hinkata ja vasta sitten laitettiin peli kovaksi. Radassa oli kääntöä ja vääntöä ja juoksemaankin pääsi aika mukavasti. Koirat pani parastaan ja me yritettiin niitä vielä yllättää. Zocon meno oli välillä niin rajun näköistä, että kypärää olis kaivattu. Sen verran läheltä seinää se liippasi. Oli siinä turkulaisilla ihmettelmistä, kun pohjoisesta ilmaantui kurssille tällä draivilla painelevia koiria, eikä ne edes olleet bc:tä! Useampikin huokaus ja kommentti kuului radan laidalta parituntisen aikana. Treenin päätteeksi napattiin sitten maha täyteen Nooran tekemiä tacoja, joten täyteläinen kurssi oli takan. Oikein mukava kurssi kaikkiaan, kiitos Nooralle ja Anjalle.

Illaksi kaarrettiin taas Tuorlaan ja kirottiin, kun kämpässä oli jo joku koiraporukka. No - pieni hämmästy koettiin sitten kun koirien omistajat saapuivat. Elina ja Katihan ne Vaasasta olivat päättäneet lähteä Turkuun kisaamaan. Siinä sitten poristiin muutama hetki, ennen kuin oli pakko mennä nukkumaan. Oikein mukavaa oli.

Sunnuntai oli varattu sitten junnujen vesiterapialle. Se olikin mielenkiintoista, ja siitä voi lukea lisää Zicin ja Szepin sivuilta.

7.2.08. Kuukausi on vilahtanut ihan siivillä! Loppiaisen seutua RR-tiimi vietti etelän lämmössä. Aurinko paistoi. lumesta ei ollut tietoakaan jne. No meri tuli vastaan joten pyssäsimme Turkuun ja Helsinkiin. Kotimatka kävi Tampereen kautta. Keskiviikkona lähdettiin liikkeelle Lapuan kautta. Karhumäessä sulakkeet ei kestäneet meitä, vaan kämppä pimeni heti kun hella laitettiin päälle. Siinä sitten vierähtikin hetki, ennen kuin löytyi oikea sulakerasia ja siihen uudet sulakkeet. Seuraavana aamuna matka jatkui Turkuun ja siellä Lentsun kanssa juttelemaan ilmeistä. Tämä olikin tosi mielenkiintoinen aihe, jota jatkettiin sitten perjantai-iltana myös Peetsan kanssa. Janitalla Zici ja Nadas pääsi liitämään! Tämähän ois oikeastaan ollut Szepin paikka, mutta juoksu jätti Sepen rannalle (tai oikeastaan Lapualle). Ratakuviot oli mielenkiintoiset, ja sitoi kaikki tekniikat samaan pakettiin. Siinä sitä on hiomista tuleville viikoille! Peetsalla treenattiin sitten lauantai-iltana, hieman toisenlaisilla kuvioilla. Myös näistä jäi paljon ajattelemisen aihetta .... kyllä ne takaa-leikkaukset täytyy Nadaksellekin laittaa kuntoon!

Loppiaissunnuntai oli varattu Tampereen kisoille. Oli tosi mukavaa pitkästä aikaa olla etelässä kisaamassa. Porukka on ihan eriä ja on kiva jutella ihmisten kanssa ja katsella koirakoita. Nadaksen ja Zocon kanssa lähdettiin testaamaan missä ollaan menossa. Viivalta lähdettiin liikkeelle tosissaan ja ihan hyvää jälkeähän siellä syntyikin. Pari pientä mokaa vei kärkipaikat, mutta vauhdit on nouseet ja menohaluja on. Fiilis oli mainio, joten tästä on hyvä jatkaa. Kotia kohti päästiin lähtemään ysiltä illalla, joten aamuvarhaiseen meni. Onneksi olimme älynneet ottaa vapaapäivän maanantaille!!

Väliviikot on sitten treenailtu omaa tahtia sekä agilityä että tokoa. Szepi haettiin kotiin 18.2. Laumaan palautus onnistui loistavasti Peetsan ohjeiden mukaisesti. Painuimme suoraan hallille ja annoimme Sepen höyrytä poikien kanssa ensin yksitellen ja sitten laumassa. Tämä oli hyvä idea, sillä parin tunnin kotona olon jälkeen oli kuin Sepe ei olis poissa ollutkaan! Kiitos taas Peetsalle.

2.1.2008. Uusi vuosi, uudet kujeet! Joulu tuli ja meni. Se vietettiin poikkeuksellisesti Melakarin porukan kanssa Rannanperällä. Joulun valmistelut jäivät vähän viimetinkaan, kun lauantaille tuli vielä yllärinä Kokkolan reissu. Szepillä alkoi juoksu juuri ennen joulua, ja Hantta ystävällisesti tuli Kokkolasta hakemaan Sepen juoksulomalle. Sunnuntaina puuhattiinkin sitten ahkerasti keittiössä, sillä seurauksella, että nukkumaan mennessä viimeisetkin pöperöt oli valmiina. Kuusikin oli suhteellisen pystyssä ja pienellä koristeiden naamioinnilla oikein sievä. Aattoaamuun saattoi siis herätä levollisin mielin.

Aattoaamuna Tarjan äiti tuli meille ja siitä sitä joulua lähdettiin sitten edistämään. Haudalla läynnit ja muut rituaalit olivat kohdallaan, ja illan päälle sitten täytettiin massua oikein herkkulautasilla. Illan päätteeksi onnistuin kompuroimaan selkäni kävelykelvottomaksi, ja siitä tulikin sitten melkoinen riesa koko jouluksi. Muuten joulu sujui oikein leppoisasti - juuri niin kuin pitääkin!>/p>

Tapanista eteenpäin onkin sitten noudatettu vakiorytmiä. Aamukahvilta koirat pienelle lenkille, sitten hallille treenaamaan ja sitten kaupungille kuljailemaan. Aina Uuteen Vuoteen saakka mentiin tätä rataa, enkä muista milloin olisi ollut viimeksi näin leppoisaa ja kiireetöntä. Zoco on ollut melkoinen energiapakkaus ja tuntuu siltä, että mikään tekeminen ei sitä energiaa ole purkanut. Nyt sitten vain odotetaan, että tuo energia näkyy myös tekemisessä, kun tästä loppiaiseksi Tampereen kisoihin suunnistetaan!

21.12.07. Joulu lähestyy ja on aika alkaa rauhoittua. Muutama päivä on pyhitetty lepäämiselle, joulumusiikille ja hyvälle ruualle. Kukkavalikoima on tänä jouluna hieman poikkeuksellinen - kaikkia ei tarvitse edes kastella. Kiitoksen Inbergin perheelle omalaatuisesta kukkalaitteesta! Hyvää joulua kaikille sivujemme lukijoille!

22.11.07. Oli Mellin aika lähteä, kohti kaukaista koiratähteä.

10.11.07. Jahtikauden loppu tältä syksyltä. Nadaksen ja Szepin KAER-kausi päättyi sitten tänään tältä syksyltä. Päätös ei ollut ihan sitä mitä ois toivonut, mutta sillepä ei voi mitään. Nadaksen saldoksi jäi yksi hienosti onnistunut koe ja kaksi peräänmenolla pilattua koetta. Vielä kun Nadas onnistui saamaan pari koppia, tuntuu siltä, että homma karkaa käsistä. Nadas näyttäisi lähtevän liikkeelle heti sillä ajatuksella, että lintu pitää saada kiinni. Tähän pitää keksiä jotain keinoja ennen ensi kautta, jos hommaa aiotaan jatkaa. Samat keinot tietty tarvitaan myös Szepille, jotta vältyttäisiin samalta ongelmalta. No nyt mietitään vähän hommaa, ja katsotaan mitä sille voidaan tehdä. Sepen hieno haku on mielessä Junkkarista, mutta ennen oikeita kokeita sillekin pitää pystyä opettamaan riistan käsittelyä. Nyt laitetaan fasut pakkaseen, jätetään ne hetkeksi mielestä ja keskitytään agilityyn ja tokoon!.

5.11.07. Räntäsadetta, kuraa ja agiliitoa. Perjantaina ryhmä rämä pakkautui jälleen autoon, suuntana Vöyri. Seuraavalle päivälle oli suunnitteilla agilitykisat Rasmusgårdenin maneesissa. Kolmosten kisat alkaisivat klo 17, mutta, mutta ... tällä kertaa tuli valmistautua myös ykkösluokkiin, joiden startti tapahtuisi klo 9. Pitkä päivä siis tiedossa. Siitä syystä päätimme ajella etelään jo perjantaina ja asetuimme taloksi Klemetsin taloille ja siellä Johan Sturmin tupaan. Tupa oli oikein viehättävä 1800-luvun tyyliin sisustettu. Kaikki muu täsmäsi, paitsi ne piirimielisairaalasta haalitut metallisängyt. Niissä kuitenkin vietettiin pe-la yö, ja hyvinhän se nukutti. Aamulla herätessä havaittiin, että yöllä oli pukannut räntää maahan. Itse asiassa sitä satoi kyllä edelleen. Tämä tiesi pitkän päivän lisäksi myös märkää ja kylmää päivää!

Reippaasti kuitenkin liikkeelle ja valmistautumaan Szepin kisauran aloitukseen. Siitä lisää tarinaa Sepen omalla sivulla. Päivä kului maneesin ympäristössä käppästessa ihan melko sukkelaan ja lopulta päästiin Zocon ja Nadaksenkin kanssa kehiin. Ekan radan keskiosio oli kuin kopio Sivosen Vesan Vöyrillä tekemästä radasta jokunen vuosi sitten. No - muuten olikin sitten taas uutta ja ihmeellistä. Ihmeellisintä oli tuomarin sijoittuminen A.n viereen tuomaroimaan kontakteja siten, että Tarja ei päässyt ollenkaan kontaktin viereen. Tästä seurauksena koiran karkaaminen enne lupaa ja siitä hylky. Otti kyllä päähän. Tuomari tuli kuitenkin kisan jälkeen fiksusti pyytämään anteeksi mokaansa. Hylkyähän se ei tuonut takaisin, mutta oli kuitenkin asiallinen ele. Nadas tekaisin hienon nollan ja sijoittui sillä kakkoseksi. Toinen rata oli varsin suoraviivainen alun takaahakua lukuunottamatta. Loppusuoralla pisteltiin täysillä melkein koko maneesin mitta ennen kuin tempaistiin jarru päälle ja välistäveto. Zocolle koitui murheeksi pari rimaa, mutta Nadas pelasti loppusuoran viime hetkellä - siitä nolla ja jälleen kakkossija.

Varmuuden vuoksi Nadas oli arvottu starttaamaan koko kisan viimeisenä, joten saatiin sitten viettää ihan koko päivä Vöyrillä. Kotia kohti lähdettiin ajelemaan Oravaisista pienen putsaustauon jälkeen klo 21, joten aamupuolellehan se meni. Viimeiset kilometrit oli kyllä yhtä kidutusta, mutta kotia selvittiin turvallisesti.

24.10.07. Vauhtia piisaa, niin että heikompia hirvittää. Syysloman puitteissa heitimme keikan etelään. Ohjelman piti olla melko leppoisa, mutta toisin kävi. Perjantai-iltana ajelimme Sipooseen vakituiseen majapaikkaamme ja asetuimme taloksi. Toiveissa oli pitkä, hyvin nukuttu yö - mikä toteutuikin melko hyvin. Aamulla päätimme kuitenkin lähteä käymään Ristinummella pienoisissa agitreeneissä ajatuksena vahvistaa kisakoirien kontaktit ja treenata Zicille pentukeinua. Näin toimittiin. Meidän onneksi Peetsan ohjelmaan tuli muutos, ja saimme pummattua tunnin Peetsan aikaa. Tuo aika käytettiin sitten Zicin luonnetestaukseen, mistä tarinaa Zicin omalla sivulla. Testin jälkeen singahdimme Korrille juttelemaan ja treenailemaan tokoa, ja sieltä sitten vielä takaisin Peetsalle juttelemaan agilityä. Loistopäivä siis!

Sunnuntai oli varattu kisaamiseen Lemmikkieläinmessuilla. Moni muukin oli ilmoittautunut kisoihin, jotka käytiin todella liukkaalla viiramatolla. Hyvää harjoitusta mattokisoihin siis. Kisakenttä oli puristettu Myyrmäkihallin nurkkaan, tosi ahtaalle. Kun tuomarikin halusi käyttää radalla kaikkia esteitä pöytää ja pituutta lukuunottamatta, oli radalla melkoisen tiivis tunnelma. Tunnelmaa entisestään lisäsi valtava yleisömäärä, joka pakkautui aivan kehänauhan viereen. Kisat itsessään sujuivat ihan kohtuullisesti. Molemmat koirat haparoivat aluksi liukasta mattoa, mutta paransivat huimasti etenemistään muutaman esteen jälkeen. Zocolle saldona nolla (sija 7.) ja vitonen. Nadakselle hylky ja nolla (sija 6.). Kumpikaan koira ei välittänyt mitään ahtaudesta ja metelistä, joten hyvä harjoitus saatiin aikaiseksi. Hassuinta tuolla messuilla oli katsoa kaniagilityä. Täytyy myöntää, että suurimmalla osalla kaneista oli melkoisesti puutteita motivaatiossa ...

Pyhäiltana pyyhällettiin sitten kohti Turkua ja Tuorlan majataloa. Maanantaiaamulle oli varattu käynti eläinfysioterapeutti Leena Piiralla. Odotimme mielenkiinnolla tätä tapaamista, koska olimme kuulleet hänestä paljon kiittäviä kommentteja. Piira tutki Szepin, jolla on taipumusta peitsaamiseen, ja käsitteli Sepen tutkimuksen jälkeen. Sepe oli aikalailla jumissa ja se näkyi käsittelyssäkin. Kaveri jaksoi rimpuilla koko tunnin ... Sepe saatiin kuitenkin hoidettua ja jumppaohjeet mukaan. Hyvät ohjeet joita ilman muuta sovelletaan muillekin koirillemme. Piiralta suuntasimme sitten Kupittaalle, missä meillä oli treffit Lentsun kanssa. Kävimme läpi tokon ihmeellistä maailmaa Zicin, Szepin ja Nadaksen kanssa ja ihmettelimme sitä, miksi yksinkertaiset asiat pitää tulla Turusta asti kysymään. Porinaa jatkettiin sitten Lentsulla kahvin ääressä, ja lopuksi vielä siirryttiin pihalle pohtimaan ToTon pujottelua. Siinäpä se aika vierähti aina pimeän tuloon asti, joten ei puhettakaan enää Myllyssä käynnistä. Tuorlaa kohti siis ja koirat pois autosta!

Reissun yksi mielenkiintoisista sessioista olis sitten varattu vielä turneen päätteeksi. Zici ja Szepi kävivät kuulostelemassa mitä Leinosen Janitalla olisi meille tarjota. Pari tuntia tehtiin sitten perus kääntötreeniä. Oikein mielenkiintoista ja mukavaa, kotimatkalle jäi runsaasti pohdittavaa. Paluu arkeen alkoi valjeta sitten aamuyöllä: Tarjalla loma vielä jatkuisi, mutta minun tuli suunnata töihin seuraavana aamuna. Pikkaisen meinasi silmiä kirveltää, kun kello aamulla soi!

1.10.07. MIELETÖN TOKOVIIKONLOPPU! Tähän viikonloppuun oli ladattu paljon odotuksia ja samalla paljon jännitystä. Ensimmäiset EVL kokeet kevään yhden epäonnistumisen (II-tulos) jälkeen. Kestääkö Zoco kaksi koepäivää peräkkäin? Miten se reagoi vieraisiin koiriin? Onko homma rytmissään pitkän sairasloman jälkeen? Pysyykö Zoco nahoissaan vai äänteleekö paljon? NO - Koepäivät antoivat sitten paljon vastauksia:

Molempien päivien liikesarjat suoritettiin liike kerrallaan. Tämä tarkoitti sitä, että neljän koiran kokeessa kokonaissuoritysaika oli n. puolitoista tuntia. Koko sen ajan koiran piti pysyä vireessä ja toisaalta jaksaa tehdä homma loppuun asti. Toisaalta joka liikkeen jälkeen oli mahdollista kiittää ja palkata koiraa ja valmistautua seuraavaa liikkeeseen. Zocon moottori kesti pitkän kokeen loistavasti molempina päivinä. Itse asiassa se parani koko ajan; tarkentui ja toisaalta ääntely väheni. Lauantaina Zoco oli hieman epätarkka ja selvästi väsyi kokeen aikana. Sunnuntaina sen sijaa se oli parasta itseään: äärimmilleen viritetty jousi, joka säilytti kontaktin, terävyytensä ja tarkkuutensa alusta loppuun!

Lauantain kömmähdys tapahtui idarissa, jossa Zoco jätti kaksi liikettä tekemättä. Nollasta ja pienestä seuraamisen perusasentojen vinoudesta huolimatta muu kymppisarja antoi 285,5 pistettä ja ykköstuloksen. Sunnuntaina kaikki liikkeet tuli suoritettua oikein, selvästi tukempi tuomarilinja antoi pisteitä 265, joka sekin oikeutti ykköstulokseen. Tarjan mielestä Zoco toimi kuitenkin sunnuntaina jopa lauantaita paremmin, joten siihen sai olla erittäin tyytyväinen!

Kaksi päivää, kaksi EVL-kisaa ja kaksi ykköstulosta! Sillä Zoco tienasi vohvelit koko porukalle. Näitä käymme nauttimaan tänäiltana. Seuraavaa koetta ei vielä ole varattuna, joten nyt sitten koekalenterit käteen ja ajoitusta pohtimaan. Tämän viikonlopun jälkeen Zoco on kuitenkin jo melko lähellä sitä hartaasta toivottua TVA titteliä ....

25.9.07. Junkkariviikonloppu kului Lapualla ja niistä tapahtumista enemmän Szepin sivuilla. Muut koirat olivat turisteina ja nautiskelivat mökkielämästä. Zicillä ei taas oikein tahtonut aamuisin aika kulua, joten sohvaa piti vähän maistaa. Onneksi ei kuitenkaan mitään suurempaa. Kaneja olisi ollut alueella oikein jahdattavaksi asti, mutta päätimme viisaasti pitää koirat kytkettynä ...

17.9.07.OKK:n kisat. Viikonloppu vietettiin Kaukovainiolla. Välillä tuli vettä, mutta aurinkokin paistoi. Zoco ja Nadas starttasivat kaikki neljä rataa, joista Nadakselle saatiin aikaiseksi kolme nollarataa ja Zocolle kaksi. SM-nollasaldo on Nadaksella kasassa ja Zocoltakin puuttuu enää kaksi - pitkästä sairaslomasta huolimatta.

10.9.07. Sunnuntaina sitten keskityttiin Zocon, Zicin ja Szepin maastotreeniin. Nadas piti ansaittua vapaapäivää. Aamusta kävimme vetämässä Zocolle n. 800m pitkän verijäljen, joka ajettiin ulos sitten illalla. Zoco jäljesti keskittyneesti. Pari harhaa tuli matkan aikana, mutta hyvin Zoco palasi takaisin oikealle jäljelle. Makuukset merkattiin kohtalaisen hyvin ja motivaatio kesti koko pitkän jäljen, vaikka harjoitus on jäänyt tosi vähälle. Hyvä Zoco! Zici puolestaan ajoi alokasluokan PK-jäljen kahdella kulmalla ja neljällä kepillä. Kulmat meni sujuvasti ja kaikki kepit nousi hienosti. Keppien laitto jäljelle selvästi tarkentaa jäljen ajamista. Tämä oli ensimmäinen kisamittainen jälki Zicille ja hienosti meni. Nyt mukaan pitäisi liittää janatreenit, jotta saatais homma pakettiin. Szepi puolestaan sai treeninsä heinäpellolla. Saran päässä ollut pakastefasu oli saaliina ja tavoitteena oli treenata hakuluovia. Sepe paineli peltoja pitkin kuin viitapiru, vauhtia riitti mutta suunnasta ei ollut tietoakaan! Täytyy vissiin treenata vähän lisää ennen Junkkaria ;o). Fasu kuitenki löytyi ja sitä kanniskeltiin sitten milloin mistäkin kohtaa. Hyvä harjoitus kuitenkin!

8.9.07. Lauantain ehdoton kohokohta oli Nadaksen käyttötulos Lumijoen kanakoirien peltokokeesta. AVO2:n kanssa on helppo hymyillä. Niin kovan työn takana tuo Nadaksen ensimmäinen avoimen luokan käyttötulos on ollut, että se lämmittää mieltä vielä pitkään. Tuomarina oli Mauri Harju. Ja tällä viisiin siellä pellolla sitten meni:

Pari ensimmäistä hakuerää oli Nadaksella tyhjiä - ei siis löytynyt lintuja. Ensimmäinen haku aukesi paikoitellen aika mukavasti, ja Nadas saikin siitä kiitosta. Toinen haku vöytäröön asti ulottuvassa heinikossa pakettipellolla hyydytti koko koiran ja jouduin ohjaamaan sitä kovasti. Kolmanteen erään lähdettiin sitten perkkaamaan ison kanavan vartta ja rämmimme jopa toiselle puolelle kanavaa, tuulen alle. Se kannatti, nimittäin Nadas otti seisonnan melko pian kanavan yli hypättyämme.

Nadas seisoi fasaanikanaa tomerasti, käskystä otti terävän avanssin ja nosti kanan ilmaan. Siinä vaiheessa ampuja paukautti toiselta puolen kanavaa ja minä kävin huutamaan Nadasta pysymään paikallaan. Ei oirettakaan peräänmenosta. Ihmeteltiin sitten tuomarin kanssa että mitä koiruus ojassa puuhaa - no se tuli sieltä sitten lopulta fasaanikukko suussaan. Oli toinen lintu räpistellyt vedessä ja Nadas korjasi sen talteen. Hyväksytty riistatyö - sanoi tuomari! Nyt homma olisi sitten noudosta kiinni!

Nadaksen hakuvuorot loppuivat tähän ja jäimme odottelemaan päivän lopussa tapahtuvaa kylmän linnun noutoa. Nouto tapahtui taukolaavulla ja se onnistui lähes täydellisesti! Lopputulos siis ensimmäinen käyttötulos avoimesta luokasta ja vieläpä hyvillä pisteillä. Pisteitä siis 69 ja siitä AVO2!

3.9.07. Seura- ja Piirinmestaruuskisat! Lauantaina kisattiin KASsin seuramestaruuksista agilityradalla. Pienestä epävarmuudesta huolimatta Tarja ja Zoco tekivät kohtuullisen hyvän nollaradan, joka riitti seuramestaruuden voittoon! Siispä plakkariin 15 ilmaiskisaa jälleen! Nadaksen kisa kaatui puomin ylösmenokontaktiin, joten se sitten siitä. Szep starttasi möllimestaruuksissa ja meni oikein hienon radan. Ei mitään ylimääräistä hääräämistä vaan suoraviivainen eteneminen esteeltä toiselle. Puomin ylösmenolta näytettiin kuitenkin virhettä, joten sijoitus putosi neljänneksi.

Sunnuntaina sitten ratkottiin Pohjois-Pohjanmaan piirinmestaruudet kahden agiradan yhteistuloksella. Zoco ohjautui ekalla radalla valitettavasti väärälle esteelle ja PiirM peli oli siltä osin pelattu. Nadas sen sijaan teki hienon nolla, jolla voitti kisan! Siitä siis AVAn laskenta käyntiin. Toinen rata olikin sitten suvereenisti Zocon heiniä. Ylivoimainen nollavoitto, ja nyt olis sitten meno ja rytmi jo kohdallaan! Nadaksen piti tehdä toinen hyvä nolla, jotta piirinmestaruus olisi meidän ja sitä sitten lähdettiin yrittämään. Pienellä puristuksella saimme nollan aikaiseksi ja päivä palkittiin PIIRINMESTARI 2007 pokaalilla!! Tämä oli varmasti toistaiseksi hienoin päivä Nadaksen agilityuralla! Se myös antoi vahvistuksen siihen, että voittokin on joskus mahdollinen ja voi siitä se AVAkin jonakin päivänä tulla! Kiitos Tarjalle luottamuksesta!

28.8.07. 16 tuntia agilityä .... aikamoisen täysipainoinen viikonloppu siis!! Viikonloppu kului Turun seudulla Tuorlan majatalon pihapiirissä ruotsalaisen agilityn maailmanmestarin Jenny Dammin kurssilla. Kurssi oli todella täysipainoinen ja Jenny veti sen ammattitaidolla ja jokaiseen koiraan paneutuen. Itse ohjausideologiassa ei varsinaisesti tullut mitään täysin uutta, mutta kuitenkin aika paljon pieniä vivahteita, jotka varmasti tullaan sisällyttämään omaan ohjaukseen. Jennyn ohjausideologia perustui teräviin suunnan ja tempon vaihteluihin, pois pyörivästä "matkustelusta". Homma iskostui niin hyvin ajatuksiin, että seuraavien kisojen kanssa saa olla varovainen, ettei koko pakka ole sekaisin. Uusia oppeja täytyy nyt pureskella rauhassa ja katsoa, miten ne saadaan liitettyä nykyiseen ohjaukseen.

20.8.07. Viikonloppu kului PK-SM-kisoja seuraillessa. Oli mielenkiintoista katsoa niin T-koirien suorituksia kuin sunnuntaina suojelukisaakin. Täytyy myöntää, että siihen kiihkeyteen jää helposti kiinni. T-koirlle tuli mitalia sekä jäljeltä että hausta, joten ei ihan turha reissu pohjoiseen! IPOn jälkeen oli hieman vaikea siirtää ajatuksen agiliitoon, mutta Haukkiksella oli kisat, joihin mekin oltiin ilmoittauduttu. Zoco aloitti kisaamisen koko kesän tauon jälkeen ja hyvinhän se lähti käyntiin. Toiselta radalta jo voitto kotiin. Pääasia kuitenkin oli, että kynsi kesti hyvin ja tästä voi rauhassa jatkaa eteenpäin. Nadas teki kaksi nättiä nollaa ja saalisti siten myös sen tuplanollan. Kiva viikonloppu kaikkiaan!

13.8.07. Concurrido-päivät ja vähän muutakin. Sanna järkkäsi Concurridon kasvateille koulutus ja seurustelupäivän ja sinnehän mekin suunnattiin. Ristinummen kentät täyttyivät innokkaista agiliidon treenaajista. Harrastajia oli joka tasolla ja koulutuksia vedettiin pääsääntöisesti omalla porukalla. Kolmosten ryhmää oli sitten kutsuttu kouluttamaan Timo Rannikko. Timon radat oli tiiviitä ja teknisiä pyörityksiä, ja niitä oli tosi mukava treenata. Treenien jälkeen porukka suunnisti sitten Sannan mökille Klaukkalaan. Upea paikka!! Siellä vierähti iltaa syöpötellen ja seurustellen. Oikein mukava päivä! Sunnuntaina sitten treenailtiin taas Ristinummella: ensin omin voimin noita kisakoiria ja sitten Peetsan silmien alla junioreita. Zicille sattui oikein kunnon ukonilma treenin ajaksi, joten tulipahan testattua, että koira ei ole paukkuarka. Treenit meni mukavasti ja Peetsan mukaan koirat ovat edenneet mainiosti.

1.8.07.Pidemmän sorttinen kesäajelu tuli sitten taas suoritettua. Puolessatoista viikossa on ehtinyt tapahtua niin paljon, ettei oikein tiedä mistä päin lähtisi purkamaan. Aikajärjestys voisi tietty olla hyvä vaihtoehto ...

Reissuun lähdettiin keskiviikkona 18.7., sen jälkeen kun Nadas oli vielä käynyt osteopaatin käsittelyssä. Auton nokka laitettiin kohti Vimpeliä, jossa Nadaksen piti korkata VOI-luokan tokokisa. Vettä tuli kaatamalla ja kenttä oli sen näköinen, joten voi helposti kuvitella millaisella tuloksella matkaa jatkettiin kohti Helsinkiä :-( Torstaille oli suunniteltu armollinen vapaapäivä, joka menikin paljolti levätessä. Illalla kuitenkin pistäydyimme Paippisissa vähän tokoilemassa Korrin porukan luona.

Perjantaille sitten oli varattu Peetsan treenit noille junioreille. Zicin agility koki aimo harppauksen, kun listalle lisättiin suoraan etenemiset. Niitä sitten harjoiteltiin ja pohdittiin ja lopulta jätettiin hautumaan. Szepin osalta keskustelu kiertyi jälleen yhdessä tekemiseen ja Sepen välinpitämättömyyteen. Sen eteen on nyt tehtävä kovasti töitä ja nostettava Szepin mielessä minun kanssa tekemisen arvoa. Siispä lisää leikkiä ja sen kautta tekemistä!

Viikonloppu oli pyhitetty MM-karsinnoille. Nadas starttasi melkein alkupäässä, joten olimme Myyrmäkihallissa jo seitsemältä aamulla. Hyppyrata oli melkoisen helppo ja siinä tuli sikana nollia. Niin myös Nadakselle. Ihanneaika muodostui kuitenkin niin kovaksi, että meidän jatkoon pääsy kilpistyi neljän sekunnin yliaikaan. Illan agiradalle olikin sitten tehty mielenkiintoinen haaste. Ensin koiraa heitettiin pariin kertaan putkeen ja sen jälkeen olisi pitänyt osua u-putken välistä puomille. Hylkyprosentti oli varmaankin 85% ja siihen rysään upposi myös Nadaksen haaveet kakkospäivästä. Tavoite jäi siis täyttymättä - tänäkin vuonna.

Seuraavan viikon maanantai ja tiistai oli varattu Kennel Bonachonin vesikoiraleirille. Kouluttelimme Tarjan kanssa kahtakymmentä espanjalaista agilityn ja tokon saloihin. Touhua riitti ja toivottavasti moni sai myös harrastuskipinän! Siinä sivussa treenailimme sitten myös omia koiriamme, kunnes keskiviikkona koitti aika siirtää tämä mustalaisleiri Punkalaitumelle. Matkalla löysimme kuitenkin mukavan ostarin Raisiosta ja siellä menikin sitten tovi.

Punkalaidun oli tukikohtamme seuraavat neljä päivää (25.-29.7.). Sinne kokoontui iso liuta T-koiria treenaamaan yhdessä. Tarjolla oli tokoilua, liitoa, jälkeä, hakua ja paimennusta. Zici oli mukana virallisena oppilaana tokossa ja agilityssä ja Szep "ulkojäsenenä" agilityssä. Osallistuipa Szep jopa kiihdytyskisaan, häviten nopeimmalle bc:lle vain sekunnin verran. Pikkutyttö oli siis aika vikkelä! Leirille oli tultu nimenomaan treenaamaan ja täytyy sanoa, että T-porukka on kyllä ahkeraa treeniporukkaa. Aamusta iltaan oli kentät käytössä, joten ei kai se mikään ihme ole, että menestystäkin tulee! Minäkin pistin sitten lusikkani soppaan kouluttamalla muutaman agilityryhmän. Nadas ja Zoco tekivät omat pienet treeninsä iltaisin virallisen ohjelman jälkeen.

T-leirin loputtua suuntasimme auton nokan kohti Lapuaa ja Wanhaa Karhunmäkeä. Tuttu yösija odotti väsynyttä porukkaa ja kömmimmekin melkoisen vikkelästi petiin. Seuraavalle päivälle oli sovittu vesityötreenit Hantan kanssa, joten hierottuamme unihiekat pois silmistämme suuntasimme Untamalaan. Siellä oli vastassa Hantan uusi pieni "puukenkätyttö" eli vizslapentu Kirppu. Me kuitenkin otimme mukaamme Blondin, allin ja sorsan ja suuntasimme vesikoepaikalle. Nadakselle tehtiin kokeenomainen vesityö, tosin otin luovutuksen rantavedestä. Tämä meni hienosti. Maalla luovutuksia otettiin sitten erikseen. Sepelle harjoitettiin nuorten luokan vesityötä linnulla. Haastavimmaksi vaiheeksi tässäkin näyttää tulevan luovutus, tosin maltin kasvattamiseenkin tarvitaan vielä treeniä. Hyvät treenit taskussa lähdimme sitten Kokkolaa kohti. Kokkolassa reissu päätettiin samoin kuin aloitettiin. Nadas taaplasi läpi VOI-tokon hyvällä asenteella mutta sinnepäin tehden. Siispä kokeet joutavat nyt tauolle ja treenaamista pitää miettiä uudestaan. Koti häämötti puolen yön jälkeen, ja valitettavasti täytyy todeta, että lomat alkaa nyt olla pidetty. Nyyh - ensi kesä tuntuu olevan kovin kaukana.

16.7.07. Klagissa perjantaina Nadas tekaisi mukavan nollan, johon päätimme jättää kisailun ennen ens viikonlopun karsintoja. Näytelmissä tulikin sitten koko potti: Nadas ROP ja RYP-3 sekä Szep VSP!

9.7.07. HIENOA TYÖTÄ NADAS! Kaikesta huolimatta lähdimme kuitenkin viikonlopuksi Vöyrille Agirotuun. Perjantaina kävimme vesisateessa matkaan ja sunnuntaina palasimme vesisateessa kotia. Väliin mahtui Nadakselle kuusi starttia, jotka sujuivat upeasti. Nadas teki kuusi hienoa nollarataa - minä viisi ja yhden hylyn! Hylky tuli KV-kisa agiradalla, kun liukas nurmikko vei ohjaajalta jalat alta ja suorittamatta ollut este rikkoutui. Koko viikonlopun meno oli hyvää menoa, rytmi oli kohdallaan, Madas oli iloinen ja innokas, eteneminen oli hyvää, vain kontaktit olivat hieman hitaat! Jopa keinu sujui kisassa paljon paremmin kuin reilu kuukausi sitten Vaasassa.

Perjantaina oli siis KV-kisa. Hyppyradalla Nadas liiti sijalle 11, joten agiradalle lähdettiin ihan häntäpäässä. Kroatialaisen tuomarin rata oli tosi mielenkiintoinen. Se alkoi keskeltä ja loppui keskelle ja huokuttimia oli yllin kyllin. Meidän suoritus päättyi minun kaatumiseen, mikä harmitti vietävästi, koska sillä pilasin Nadaksen upean nollaradan. No - vahingoille ei voi mitään. Lauantaina kisattiin avoimista Suomen mestaruuksista. Ekalta radalta karsittiin 25 parasta finaaliin ja finaali käytiin sitten ihan omana kilpailunaan. Molemmista radoista Nadas teki hienot nollat ja loppusijoitus oli sitten AVO-SM 7!!LOISTAVAA! Illan agiradalla taiteiltiin vielä yliaikanolla, jolla sijoituttiin sijalle 18.

Sunnuntaina oli vuorossa sitten vain rotuviestit. Tarja starttasi kahdessa vesikoirajoukkueessa lainakoirilla, mikä ei tietenkään millään lailla korvannut sitä, että Zoco ei voinut osallistua. Pari rataa kuitenkin tuli taisteltua läpi. Vizslajoukkue starttasi sitten koko kisaviikonlopun viimeisenä. Koiruudet Pontus, Eda, Olga ja Nadas suoriutuivat viestistään kohtuullisesti ja loppusijoitukseksi kirjattiin 28. Nadas teki vielä tälläkin radalla hienon nollan, joten helminauha oli tänä viikonloppuna katkeamaton! Tuntui tosi hienolta kisata tänä viikonloppuna!!

3.7.07. MURHEEN PÄIVÄ - TAAS!! Olimme varanneet eläinlääkäriasema Akuutista ajan Szepin rokotukseen ja Zocon kynnen kontrolliin. Aamulla Zoco ontui taas! Tassu oli niin kipeä, että töppöstä ei saatu jalasta pois eikä sitä voinut edes katsoa. Epämääräisen saksien käytön jäljiltä tossu tipahti lopulta itsekseen ja menimme siis sitä Kaisalle näyttämään. Jo hyvässä kasvussa ollut uusi kynsi oli murtunut juuresta ja se oli poistettava. Zoco siis rauhoitukseen ja narkoosiin ja kynsi pois. 28 vrk doping-karenssia, kaksi kuukautta kynnen kasvatusta ja 15 kisan peruutukset. Mieli ei ollut kovin korkealla, kun kävi selväksi, että koko kuumin kisakausi oli mennyttä. Zocoa ja Tarjaa on koeteltu nyt toukokuun puolivälistä lähtien - toivottavasti tämä nyt oli se kolmas ja viimeinen koettelemus!

2.7.07. Viikonloppu oltiin ihan metsässä! Tämä viikonloppu oli pyhitetty Zicin jälkikurssille ja siitä voi lueskella Zicin omalta sivulta lisää. Maanantaiaamulle olimme sopineet valokuvaussession. Pirkko oli luvannut ottaa kuvia koiristamme ja sitä varten suunnattiin sitten Kiiminkiin. Parin tunnin session jälkeen kameraan oli tallennettu n. 250 valokuvan aihiota. Lopputulosta jäämme innolla odottamaan!

25.6.07. Juhannus kului Rokualla. Juhannuksen Agikisat järjestettiin nyt toista kertaa Rokualla ja täytyy sanoa, että järjestelyt sujuivat paljon viime vuotta paremmin. Zocon turisteeraus jatkui ja Nadas kisasi kolme starttia. Tuloksena pari hylkyä ja yksi lievästi yliaikainen nolla. Lämmintä piisasi, mökki oli mukava, yöt oli lyhyitä ja junnut pääsi uimaan! Kaikenkaikkiaan ihan mukiinmenevä juhannus!

18.6.07. Nämä arvoitukset olisi sitten voinut jättää katsomatta... Peetsalle oli suunniteltu kahden päivän treenit, joissa tarkoitus oli keskittyä Szepin ja Zicin agilityyn. Szepin osalta keskittyminen meni täysin radalta karkausongelman selvittelyyn. Pikkutytön mielestä kun linnut olivat paljon agilityesteitä kiinnostavampia. No - toivottavasti tilanne saatiin seis ja tästä päästään taas jatkamaan agilityn kiemuroita. Zicin agility sen sijaan on edennyt mukavasti. Treeneissä haettiin etenemistä sekä suoralla että kaarella ja sieltähän se rytmi alkoi vähitellen löytyä. Puomia paineltiin kokonaan, pentu-A käytiin läpi ja ensi- tuntumaa otettiin myös pentu-keinuun. Keinu oli vähän pelottava, mutta laitettiinpa asia hautumaan.

Perjantaina sitten oli tarkoitus ottaa kisakoirille viimeistelytreeni ennen SM-koitoksia. Homma meni hyvin lähes loppuun saakka. Viimeisen pätkän lopussa Zoco väisti kehän laidalle tassu ihan veressä! Mitä ihmettä?? Ei voi olla totta?? Vasemman etutassun uloimmainen kynsi oli yltä päältä veressä ja hermo näkyvissä! Joku oli repäivvyt kynnen kovan alapinnan pois ja peli oli sitten pelattu. Tassu oli tosi kipeä, joten SM-kisoille Tarja joutui sanomaan hyvästit ja keskittymään tassun hoitoon. Onneksi Sanna ehti ottaa Zocon potilaaksi ja saatiin kysi putsattua. Antibioottikuuri lähti paketissa olevan tassun mukaan, kun porukka lähti allapäin kohti Ylöjärveä. Miten maailma voi joskus tuntua epäoikeudenmukaiselta!!

Sm-kisoissa olimme sitten lauantain molemmat turisteina - Nadas kun ei mahtunut KASsin joukkueeseen. Sunnuntaina Nadas kuitenkin kisasi yksilöissä ja selvitti tiensä hienosti finaalikierrokselle. Ensimmäinen tavoite oli siis täynnä. Toiselta radalta lähdettiin myöskin hakemaan nollarataa, mutta toisin kävi ja 10vp tuloksella Nadaksen loppusijoitus oli 34. Yöksi jäimme vielä Pinsiöön, sillä matkan oli tarkoitus jatkua vielä Turkuun päin.

Lentsun takapihalla kävimme sitten läpi tokon kiemuroita. Jotenkin tuntui, että tämäkin treeni meni enemmän arkielämän asioiden keskusteluun kuin varsinaiseen tokon treenamiseen. Hyvä herätys molemmille, kakaroiden arki on saatava kuntoon ja sujumaan ennen kuin voi odottaa jotain tuloksia muusta harrastamisesta. Iltapäivällä käänsimme sitten nokan kohti pohjoista, soitimme Hantalta hätämajoituksen, jäimme Untamalaan yöksi ja palasimme kotiin vasta tiistaina

Reissu sisälsi monta tärkeää ja tarpeellista oppia ja muistutusta. Valitettavasti Zocon loukkaantuminen kuitenkin varjosti mielialaa ja harmitti todella paljon. Tämän vuoden SM-reissu oli siis tällainen, ensi vuonna otetaan sitten uudestaan.

13.6.07. Kohti SM-kisoja. Reissu lähtee käyntiin Peetsan treeneillä ja päättyy Lentsun treeneihin. Se mitä siinä välissä tapahtuu onkin sitten vielä arvoitus. SM-kisat joka tapauksessa kisataan Ylöjärvellä!

23.5.07. Paljon on vettä virrannut Laanaojassa sitten viimeisten päivitysten! Huhtikuussa on vietetty synttäreitä oikein olan takaa: Szep 1v, Nadas 4v ja Melli 12v. Nyt on sitten kakut hetkeksi syöty ja seuraavia on jaossa vasta syksyllä. Ainahan on tietty pieni mahdollisuus, että kisakoirat ansaitsevat vohveleita kisasuorituksistaan, joten makean toiveessa on hyvä elää.

Lumista on lopultakin päästy eroon ja valoakin alkaa olla taas riittämään niin, että treenikausi ulkona on saatu alulle. Reissua on pukattu niin agikisoihin, näyttelyihin ja tokokokeisiinkin. Kaikkea mahtuu joukkoon Tornion ja Helsingin väliin. Maantieteellisesti vain Itä-Suomi on ollut paitsiossa, lännen puolia kun pidettiin Turussa pistäytymällä.

Valitettavasti kaikki ei ole mennyt kevään aikana ihan putkeen. Haapaveden näyttelyssä huhtikuussa Nadas kylmettyi niin, että krampannutta selkää hoidettiin sitten parisen viikkoa. KASsin SM-joukkue karsintakisat jäi siten väliin, eikä siis joukkuepaikkaa irronnut. Toukokuussa sairaslistalle joutui sitten Zoco, kun putosi OKK:n kisoissa A:lta pahan näköisesti alas. Lopullisen tällin aiheutti maastolenkki, jonka jäljiltä on sitten pari viikkoa paranneltu isoa rintalihasta. Onneksi kaikki näyttää nyt jo paljon paremmalta ja Zocokin pääsee taas vähitellen kehiin mukaan. Kriittiset 4 viikkoa ennen SM-kisoja ovat alkaneet, ja nyt ei sitten saisi enää sattua vahinkoja. Taitaa olla niin, että meidän kisakoirat ulkoilevat vain remmissä loppuajan! Sitä riskiä ei uskalla ottaa, että kyytablettia tarvittaisiin. Himskatin doping säännöstö!

17.4.2007. Mellin vuoro tarjota kaakkua! Mummolla 12 v täynnä!!

11.4.2007. Nadas täyttää tänään 4v! Onnea, onnea, onnea NaaNaa Pitkäjalka! Ja taas syödään kaakkua!!

10.4.07. Pääsiäinen kului mukavasti Rovaniemen perinteisissä pääsiäiskisoissa. Nadas ja Zoco olivat meno päällä ja tuloksena olikin kiva nippu nolla-ratoja. Kisat olivat tunnelmaltaan leppoisat - niin kuin Ragiteilla aina! Oheistoimintana Szep kävi pyörähtämässä Match Show kehässä yhden kierroksen tuloksena punainen nauha. Valitettavasti Nadaksen alikiidot osuivat juuri samalle aikaa, joten jatkokehiin ei päästy. No - näytelmiä jatketaan oikein virallisestikin sitten ensi viikonloppuna!

Tokoilua on yritetty jatkaa lumesta ja jäästä huolimatta. Kevään tulo näytti jo hyvältä, mutta takatalvi toi lumet ja loskan takaisin, ja Nadas INHOAA märkää ja kylmää. Kaketsujen treenaaminen on siis vähintäänkin haastavaa! Tarja taistelee Zocon ääntelyn kanssa, muuten EVL alkaisi olla kasassa. Kokeet olis parin viikon päästä, mutta saa nähdä millainen Norovirus iskee ennen sitä! Zocolla on täydet mahikset ykköseen, mutta Nadaksella se vaatii kyllä vielä liikaa tuuria. Nyt kuitenkin panostetaan täysillä ja sitten katsotaan miten äijien käy! Kyllä tässä Shebaa kuluu!!

27.3.07. Kolme vuorokautta härdelliä takana! Haimme perjantaina Szepin "juoksuhoidosta" kotiin ja niinhän siinä kävi, että pojat sekosi täysin vaikka päiviä juoksun alusta oli kulunut jo 24. Täytyy myöntää ettei tullut pieneen mieleenkään, että Nadas ja Zoco kävisi niin kiihkeinä vielä tässä vaiheessa. Hantan urokset oli lopettaneet vonkaamisen jo aika päiviä sitten. Kaippa uusi tilanne ja uudet hajut vei noiden nuorten urosten päät sekaisin. Sunnuntain paras vinkki tuli bc Lulun omistajalta, joka vihjasi, että narttu kannattaa pestä mäntysuovalla. Hyvin alkoi hajut hävitä ja eilen maanantaina meno rauhoittua. Kiitokset siis Raittimon Hennalle loistavasta vinkistä!

19.3.07 Juttujen päivityksestä on vilahtanut aikaa. Tammi-helmikuun vaihde vierähti pentuajatuksissa. Kävimme Paippisissa katsomassa Zicin pentuetta kaikkiaan kolme kertaa. Ensimmäinen kerta oli yhtä kaaosta, mutta vähitellen pojat alkoivat erottua toisistaan ja ajatus siitä kenestä tulisi Zici alkoi hahmottua. Kaksi mustavalkoista viirupäätä nousivat päällimmäiseksi, ja niistä sitten valinta tehtiin. Zici muutti uuteen kotiin 10.2. ja sen jälkeen sitä onkin ihmetelty pikkukoiran elämää. Melliä lukuunottamatta muut koirat ottivat Zicin heti omakseen. Mellillä meni hetken aikaa ihmetellessä, mutta kun se totesi, että tuo otus on tullut jäädäkseen, niin olkoot sitten.

Agiliitopuolella alkuvuosi on mennyt treenaillessa. Kännöksiä on hinkattu puoleen jos toiseenkin, mattoalustalla on käyty ja tehoja yritetty saada ylös. Kisavauhdit on nousseet molemmilla kisakoirilla, mutta rytmi on kisoissa ollut hieman hakusalla. Porvoosta, Oulusta ja Keminmaalta on haettu vuoroon hylkyjä ja vuoroon nollia. Lisää kisoja siis tarvitaan, jotta saadaan homma kuntoon!

Tokoa on yritetty hinkata tavoitteena kokeisiin meno huhtikuun loppupuolella. Zocon EVL on hyvällä mallilla, ainoa epävarmalta tuntuva liike on ruutu. Siinä Zoco kaartaa välillä ulos ruudusta. Nadaksen kipukohta on edelleen kaketsut. Niitä on yritetty vaikka millä mallilla, mutta tulosta ei tahdo tulla. Neljä viikkoa on nyt aikaa niitä treenailla ja sitten katsotaan mikä on tilanne. Kyllä tuo toko on välillä niin vaikeaa!!

Szep on ollut Hantalla hoidossa melkein koko maaliskuun, joten on mielenkiintoista nähdä millä mallilla koulutusasiat on tauon jälkeen. Jospa vaikka ne olis mukavasti muhinut ja nyt päästäisiin eteenpäin ;o) Kotia Sepe tulee viimeistään ensi viikonloppuna. Alkaakin olla pikkuista Hurja-Hannaa jo ikävä!

9.2.2007. Zoco 4v! Paaaaljon onneaaa!!

20.-21.1.07. Tornion kisat Junkohallissa. Parin kuukauden kisatauon jälkeen oli aika käydä testaamassa millä mallilla on Nadaksen ja Zocon agiliito. Ekat radat meni vähän rytmiä hakiessa, mutta sunnuntai-iltaa kohti alkoi palaset löytää toisensa. TUloksena molemmille oli tasaisesti nollia ja hylkyjä. Varsinaisen kisakauden alkuun on vajaa puoli vuotta, joten nyt laitetaan sitten loppuja asioita kuntoon. SM-nollat on molemmilla kasassa, karsintanollia ilmeisesti puuttuu molemmilta yksi.

13.-14.1.07. Lentsu oli Oulussa kouluttamassa OKK:n tokoilijoita. Pääsimme mukaan "kuunteluoppilaiksi" vaikkakin välillä taisimme enemmänkin olla "kyselyoppilaita"! Tuo kyselyikä ei näytä meillä menevän ollenkaan ohi ... Lentsun koulutus oli taas antoisaa ja monta asiaa jälleen tarkentui ja muistui mieleen. Lisää siis tarkkuutta ja suunnitelmallisuutta treeneihin, niin pentusarjalaisilla kuin noilla junioreillakin.

9.1.2007. Zocosta tuli taas isukki - kolmannen kerran. Tällä kertaa pennut syntyivät jälleen merten taakse, amerikkalaiseen kenneliin nimeltä Brasenia. Kasvattaja Beth Clark on Lisan ystäviä ja erittäin aktiivisesti mukana kehittämässä vesikoirakantaa Yhdysvalloissa. Jälkikasvua tuli tällä kertaa yhden nartun ja kahden uroksen verran. Videoleikkeistä päätellen vauhtia ei tule näistäkään pennuuista puuttumaan - sen verran äänekkäitä ja touhukkaita pikkuiset olivat jo kolmen päivän vanhoina! Kasvattajan kotisivuja voi käydä kurkkaamassa: KENNEL BRASENIA

1.1.07.Oli aika päättää vuoden 2006 touhut. Lähdimme Posion Livojärvelle tavoitteena muutama mukava ulkoilupäivä ja rauhallinen vuodenvaihde. Lauantaina suuntasimme koirien kanssa kohti Korouomaa. Lunta oli vain 10 cm ja pakkasta muutama aste, joten patikointikeli oli aivan loistava. Koirat juoksivat irtaallaan uomassa ja kun porojakaan ei näkynyt oli meno oikein mukavaa. Kävelimme Pirunkirkolle, tekaisimme nuotion, paistelimme makkarat ja sitten takaisinpäin. Matkaa meille tuli n. 15 km ja koirille varmaan tuplasti enemmän. Sunnuntaina suuntasimme sitten Riisitunturille. Toiveissa oli, että törmäilisimme matkalla riekkoihin. Tarvoimme lumessa aina autiotuvalle saakka, jossa taas pidettin pieni tauko ja tehtiin tulet. Koirat huilasivat petillä ja sen kyllä huomasi, kun takaisinpäin lähdettiin. Paluumatkalla viszlat alkoivat sitten löytää jo linnun hajujakin ja tulihan siellä pöläytettyä jokunen riekkokin ilmaan. Matkaa meille tuli mittariin sellainen reilu kymppi - koirien matkasta ei tada kannattaa edes mainita ... Iltaisin olikin sitten mukava saunoa, paistella puita takassa, nauttia vähän glögiä ja tehdä hyvää ruokaa! Uuden vuoden vaihde oli kyllä meidän osalta rauhallinen. Menimme nukkumaan yhdeltätoista, heräsimme hetken ennen kahtatoista ja yritimme jatkaa sitten unia. Jotkut muut kyllä jaksoivat valvoa - sen moinen sota oli käynnissä rakettien kanssa iltakuudesta aamukolmeen! Onneksi koirat eivät juurikaan raketteihin reagoineet - Joskakin viettää onnellisia uusia vuosia, kun kuulo on vähän hävinnyt.

9.-10.12.06. Messari-06. Reissuun lähdettiin jo torstaina ajatuksissa mukava vapaapäivä perjantaina. Viikonloppu oli täyteen buukattu näyttelyä ja agiliitoa, joten pieni vapaapäivä ennakkoon tuntui mukavalta. Lauantaiaamu aloitettiin vesikoirakehässä. Kehään tuotiin suht vähän koiria, johtuen tuomarimuutoksesta. ehkä olisi ollut hyvä jättää Zocokin pois, mutta tulipahan käytyä. Päivän pop oli jälleen tumppujalat ja massiivinen kroppa. Zoco näytti joukossa pikkupojalta, joten mainittavaa menestystä ei siis herunut. Niinpä näyttelyn jälkeen oli hyvää aikaa turkin trimmaukseen ja illan agilitytreeneihin ilmestyikin varsinainen Työ-Zoco! Peetsan treeneissä harjoiteltiin Zocolle ja Nadakselle käännöksiä sekä Szepille takaa leikkauksia. Sunnuntain vizslakehään lähdettiin isoin odotuksin. Nadakselle tuloksena PU3, mikä ei ollut ihan sitä mitä odotettiin. Näin kuitenkin tällä kertaa ja ensi vuonna uusiksi. Szep sen sijaan lunasti odotukset ja vähän enemmänkin. Rop-pentu keskittyi hyvin, käyttäytyi kauniisti eikä edes syönyt tuomaria elämänsä ensimmäisessä näyttelyssä. Kaikki meni siis hienosti ja kokemusta saatiin roppakaupalla. Mukava nähdä millainen kaunotar tytöstä tulee ...

30.11.06. Marraskuun aikana talvi tuli ja talvi meni. Lunta kävi maassa lapioitavaksi asti ja pakkasta oli siihen malliin, että äkkiseltään tuntui kovin kylmältä. Nadas on ollut sen käärmeenpureman jälkeen varsinainen vilukinttu, joten takkia tarvittiin heti ekoista pakkaspäivistä lähtien. Liitoa kuitenkin voi harrastaa kylmälläkin ja parit kisat tuli sitten marraskuussa kierrettyäkin. 12.11. kisailtiin Kemin Junkohallissa kolmen startin edestä ja seuraavana viikonloppuna KASsin uudessa kisapaikassa Kuivasjärvellä. Molemmissa kisoissa koirat liikkuivat hyvällä draivilla. Tuloksena oli sekä nollaa että pikkuvirheitä. Vuoden viimeiset kisat jättivät sellaisen tilanteen, että Zocolla on SM-nollat kasassa ja Nadakseltakin puuttuu vain yksi. Karsintanollat täydennetään loppuun sitten kevätpuolella.

21.-22.10.06. Lisa Harper Suomessa: siispä perjantaina kohti Helsinkiä! Lisa (Kennel Ariosa, USA), joka käytti viime keväänä Zocoa isukkina pennuilleen, oli lopultakin tullut SUomeen. Lauantaina oli vesikoirien erikoisnäyttely, ja sinne suuntasimme mekin, vaikka Zoco ei kehässä ollutkaan. Pääasianamme oli mennä tapaamaan Lisaa, näyttämään Zocoa, juttelemaan koirista ja opettamaan hänelle suomalaista agilityä. Viikonlopun ohjelma olikin tosi tiivis! Aloitimme lauantaina erkkarista, jossa seurailimme Hans Lehtisen tuomarointia vesikoirakehässä. Koiria oli aika vähän esillä, mutta Tarjan kanssa käväisimme kehässä kuitenkin Sannan koirien handlerinä. Nefi oli PN4 ja kasvattajaryhmä sai KP:n, mutta siinäpä ne tulokset sitten olikin.

Illaksi olimme sopineet agilitytreenit Peetsan kanssa Bortsujen uuteen mattohalliin. Halli oli aivan upea - 800m2, lämmintä hallitilaa! Lisa ja Raimo tulivat seuraamaan treenejä, ja me laitettiin töppöstä toisen eteen. Peetsa oli laittanut parastaan, ja treeniaiheena oli eteenmenon jälkeiset käännökset. Lisäksi tehtii vaikeita kepeille lähetyksiä. Treenit meni normaaliin tapaan, mutta Lisaan ne taisi tehdä vaikutuksen. Ei tainnut Lisa olla ikinä nähnyt vesikoiraa, joka irtoaa ja etenee siihen malliin kuin Zoco tekee! Loputon työmotiavaatio tekin myös vaikutuksen! Treenit loppu klo 23 illalla, joten sen jälkeen porukka alkoikin olla aika kypsää kamaa.

Sunnuntaiaamuna jatkettiin ensin Sannan toko-sessiolla. Puolille päivin oli sitten sovittu, että vedämme treenit Lisalle ja Cenille. Aiheena oli pääosin eteenlähetykset ja takaa leikkaukset, koska jenkeissä eivät tuntuneet näitä kovin paljon harrastavan. Lisa sai juosta oikein kunnolla ja ottipa hän lähituntumaa nälillä kenttäänkin! Ceni oli oivallinen opetuskoira, koska eteni niin hyvin pienestäkin käskystä. Parin tunnin session jälkeen näytimme vielä Szepillä miten Peetsan pentuoppi toimii. Siinä tuli Lisalle pureskeltavaa kotimatkalle ihan kiitettävästi. Viime hetken vinkkinä Tarja näytti vielä kuinka vesikoiran turkkia voi hallinnoida saksimalla. Sitten Lisan ja Raimon aikataulu veikin heitä jo raunioille, ja meidän alkoi olla aika suunnata erään tapaamisen jälkeen kohti pohjoista. Kotosalla oltiin siinä yhden maissa yöllä ... ja aamulla töihin!

14.-15.10.06. Viikonlopun aiheena oli Pieksämäki. Lauantaina yksi kisa, jossa ratkottiin mannermaisten kanakoirien agi-mestaruus, ja sunnuntaina koulutussessio Pieksämäkisille agiharrastajille. Olimme vakaalla mielellä ilmoittautuneet kahteen kisaan, kun eihän meidän päähän mahtunut, että joku järjestäisi vain yhden per päivä. No - kahta kierrosta ei kuitenkaan saatu mennä, vaikka tarpeen olisi ollut. Risse oli tehnyt radan tosi lyhyillä esteväleillä. Kääntöä toisensa perään oli tarjolla ja etenemään ei juuri päässyt. Tulokset ei päätä huimanneet. Zoco tekaisi hylyn ja Nadas yliaikaisen ratavirheettömän kierroksen. Höh.Olga voitti vizslamestaruuden ja Nadas oli kakkonen. Kanakoirissa kakkoseksi kiilasi joku weimari.

Riikka oli järkännyt meille "pienen mökin" yösijaksi Rautalammilta. Tässä leirikeskuksessa oli iso, kaksporstuainen talo, jossa kaikki tarvittavat mukavuudet. Siellä oli lokoista asustella ja paistella puita takassa. Lauantai-iltana saunottiin ja syöpöteltiin yhdessä Riikan kanssa, ennen kuin oli aika käydä lepäämään. Sunnuntaina olimme lupautuneet kouluttamaan kahta ryhmää Pieksämäkisiä koirakoita. Parit olivat tasoltaan 1-2 lk pareja. Neljä tuntia väännettiin agilityn kiemuroita ja koitettiin löytää jokaiselle koirakolle jotain eteenpäin jalostettavaa. Pujotteluita, kontakteja, eteenmenoja ja hallintaa hinkattiin koirakohtaisesti ja huimaa edistystä oli havaittavissa jo tämän yhden treenin aikana. Ei muuta kuin lisää harjoitusta, niin hyvä tulee! Pidä Riikka porukkaa silmällä, jotta opit ei unohdu! Neljän maissa lähdettiin kotimatkalle. Pyhännällä oli sattunut juuri ennen meitä hirvikolari. Onneksi mitään henkilövaurioita ei näyttänyt tulleen! Hirvi sen sijaan pötkötti tien laidassa. Kyllä siinä kaasujalka taas vähän keveni. Turvallisesti päästiin kuitenkin kotosalle! Kiitos Pieksämäkisille viikonlopusta!!

7.10.06. KAER F Lumijoella ja tuloksena taas HYL. Edellisen viikon lievän kurinpalautuksen jälkeen haku oli vähän katkonaista ja tukeutui kovasti ohjaajaan. Onneksi paikoitellen nähtiin mukavaakin menoa. Toisen erän lopulla Nadas bongasi sitten fasaanin pelto-ojasta ja napsautti siihen hienon seisonnan. Seisonta piti hyvin minun lähestymisen ja kun tuomari lopulta antoi luvan, kehotin Nadasta avanssiin. Räväkästi lintu ylös, koira ojaan ja .... Ei auttanut siinä ojan risut eikä huutaminen. Korvat oli vain koristeena ja Nadas pinkoi linnun perään minkä ehti. Kaiken lisäksi kesti vielä tovin, ennen kuin sain pois juoksentelemasta. Onneksi ei kuitenkaan saanut koppia tällä kertaa, mutta tuomari Vesa Nummella ei sitten ollut meille muuta sanottavaa kuin kiitos ja näkemiin. Masentavasti on alkanut tämän syksyn KAER mittelöt. Jos ei tuota peräänmenoa saada treenattua pois, ei kyllä kannata lähteä Kalajoelle kokeisiin.

1.-3.10.06. Nokka kohti Turkua.Edessä yhdistetty hupi ja työreissu. Ja huvilla aloitettiin! Mynämäelle oli kokoontunut kuusi Zocon ja Pekin kahdeksasta pennusta. Se oli varsinainen pentutapaaminen! Pennut oli tosi reippaita ja varsinkin Veela pitkässä turkissaan oikea kaunotar. Siinä mättäät rytisi ja porukka twistasi. Isukkikin kävi katsomassa lapsiaan ja näytti esimerkkiä siitä, kuinka härdelliä saadaan aikaan. Oli tosi mukava nähdä pennut nyt 3,5 kk ikäisinä!!

Loppuilta - tai oikeastaan alkuyö - kulutettiin Lentsun luona ToToa ihaillen ja bortsuista jutellen. Samalla katseltiin vähän videoita ja mietittiin kiemuroita seuraavan päivän treeneihin. Lähtiessä Lentsu heitti haasteeksi agilityongelman, jonka ratkomiseen seuraavan päivän treenit tarvittaisiin. Yön silmässä ravitsimme itseämme vielä kebab-rullalla, joka maistuikin taivaalliselta.

Aamu aloitettiin lepäämällä ja treenihallin etsimisellä. Mellillä oli mennyt yöllä maha sekaisin, joten sitä sai kuskata pihalla alvariinsa. Tottistreenit aloitettiin Szepin kanssa ruudulla, pysäytyksillä, seuraamisilla ja kaukokäskyillä. Siinä olikin pienen päälle sulateltavaa. Zoco kävi aivan kuumana, kun joutui odottelemaan autossa vuoroaan, joten Tarjalla oli melkoinen haaste saada se toimimaan kunnolla. Seuraamiset oli suurennuslasin alla, ja niitä hinkattiin oikein tosissaan. Nadaksella vuorossa oli peruutuksen opettaminen ja siihen saatiinkin hyvät vihjeet.

Jatsin agiliitosession aiheena oli hyppysuoralta tullessa oikean putken pään löytäminen. Ei mikään helppo juttu takaa ohjattavalle koiralle! Sitä sitten hinkattiin muodossa jos toisessa. Tarja sai käyttää kaiken älynsä, jotta ohjauksen , käskytyksen ja liikkumisen ajoitus saatiin kohdalleen. Kuviot jäivät Lentsulle muhimaan - hyvällä menestyksellä - sillä kahville mennessä asioita tarkennettiin vielä videolta. Vakuutettiin, että hyvä siitä tulee - ja niin tulikin. Seuraavissa kisoissa Jatsi ja Lentsu nappasivat ensimmäisen nousunollan kakkosista!!Jatsin treenien ja kaffehetken jälkeen lähdimme ajelemaan Helsinkiin ja valmistautumaan seuraavaan päivään.

Tiistai päivä vilahti työhommissa, mutta iltapäivän koittaessa koitti myös vapaus! Kuosi vaihtui taas verkkareihin ja matka suuntasi Peetsalle treenaamaan. Parituntisen treenin aikana väänneltiin ja käänneltiin Zocolle ja Nadakselle erilaisia kiemuroita, tiukkoja välistävetoja, esteiden väliin jättämisiä, putkien suita ja sen sellaista. Szep pääsi testailemaan Peetsan pentupuomia, pentukeinua ja pentu-A:ta: Harjoiteltiimpahan myös vähän keppien sisäänmenoa. Tilanne näyttää hyvältä ja tästä edetään varovasti. Treenisession ja keskustelujen jälkeen filosofoimme vielä pitkän pätkän aihetta nimeltä bordercollie. Mielenkiintoista keskustelua näyttö- ja käyttölinjaisten eroista olisi jatkunut vaikka kuinka pitkään, mutta yö ja seuraava päivä alkoivat painaa päälle. Viimehetken vinkkejä koitettiin myös kysellä Nadaksen peräänmeno-ongelmaan.Katsotaan miten tepsii.

30.9.06. Syksyn eka KAER-koe Piehingissä. Liikkeelle lähdettiin hyvilä mielillä. Nadas alkaa herätä, pohojanmaan leiri oli takana ja keli mukavan lämmin. Hakuvuoro sattuu vasta loppupäähän porukassa, mutta mikäpäs siinä on odotellessa. Päästän Nadaksen irti tuomarin opastuksen jälkeen. Haku liikkeelle ja ojien tarkastus. Metsäsaarekkeen kautta lähestyen Nadas löytää linnun ja napsauttaa seisonnan päälle. Seisonta pysyy ja minä saan luvan toimia. Räväkkä avanssi .... siihenpä se sitten jäikin. Lintu lähti räpiköimään pellon yli ja Nadas perässä. Korvista ei tietoakaan, Nadas vain huuteli linnulle, että lennä vielä vähän! Lopulta se ei enää jaksanut vaan jäi kopiksi, jonka Nadas onnellisena toi minulle. Olikin varmaan eka lämmin lintu, jota se suostui kantamaan. Lopputulos kuitenkin oli, että tuomari nosti hattua ja toivotti meidät kotimatkalle. Kyllä otti päähän!

Kun kerran metsähommissa kävi näin köpelösti, niin ryntäsimme Sormusen Virven toko-kurssille. Luento oli ihan hyvä ja sitten siirryttiin käytäntöön. Olimme mukana vain yhtenä päivänä,joten anti jäi aika vähäiseksi. Paljon tuli kuitenkin kyselemistä Lentsulle, joten, ei ihan hyödytöntä.

19.9.06. Nadas polskutti vesityökokeessa Lumijoella kolmen pisteen edestä! Näillä pisteillä jatketaan syksyn KAER kierrokselle.

16.-17.9. Kisat taas - tälläkertaa KASsilla ja minä ylitoimitsijana. Viikko oli jo pitänyt repiä ressiä siitä miten järjestelyt onnistuu, joten lauantai-aamuna kun esteet saatiin kisapaikalle, alkoi kaikki olla hanskassa. Tiedossa toki pitkiä päiviä, mutta kaiken piti olla kunnossa. Siinä sivussa sitten kisailtiinkin - eikä aivan tuloksettomasti. Lauantain eka kisa oli seuramestaruuskisa ja sekä Nadas että Zoco laittoi parastaan. Tuloslistaa oli oikein mukava lueskella: KAS SEURAMESTARI = ZOCO, KAS SEURAKAKKONEN = NADAS! HYVÄ RR-TIIMI! Sunnuntaina Nadas jatkoi hyviä tuloksia nappaamalla toisen kakkossijan. Sunnuntain jättipotista kuitenkin vastasi Riku & Tumppi, jotka nousivat kakkosiin!

11.9.06. ZOCOSTA TULI POHJOIS-POHJANMAAN KENNELPIIRIN PIIRINMESTARI HENKILÖKOHTAISESSA KILPAILUSSA!!!! Lauantaina lisäksi joukkueemme tuli hopealle joukkuekilpailussa!

5.9.06. Pohojanmaan leiri takana. Kaksi täyttä vuorokautta lintujen kanssa puuhailua - niin tarhalla, pellolla kuin vesilläkin. Perjantai-iltana ajelimme Untamalaan. Ilta oli jo pimennyt, kun lähdimme Hantan kanssa hakemaan lintuja fasaanitarhalta. Oltiin sovittu, että ostetaan muutama lintu ja istutetaan ne metsäsaarekkeeseen, jotta voidaan olla melko varmoja että tilanteita saadaan aikaiseksi. Kymmenen lintua lähti sitten säkissä mukaan ja veimme ne hieman ennen puolta yötä metsään kaurakasan viereen.

Lauantai aamu aloitettiin päästämällä enimmät höyryt koirista pois. Zoco, Nadas ja Szep juoksiva Blondin ja Hillan kanssa ympäri sänkipeltoja oikein sydämensä kyllyydestä. Lintujen istutuspaikka lähestyttäessa koirat otettiin kiinni ja aloitettiin harjoittelu koira kerrallaan. Heti ensimmäisestä hausta Nadas löysi lintuja, mutta ei saanut paikallistettua ja siten törmäsi niihin. Hakuja jatkettiin vuoron perään, ja toisella kertaa Nadas sai oikein kunnon riistatyön seisontoineen ja avansseineen. Se peräänmeno ois kuitenkin saanut jäädä tekemättä. Parin tunnin kiertelyn jälkeen lähdimme tauolle. Zoco ja Szep kulkivat takajoukoissa, milloin vapaana viipottaen, milloin kytkettynä. Päivätorkkujen jälkeen suunnistimme ensimmäiseksi verijäljen tekoon. Vedimme n. 500 m pitkän jäljen Zocolle vanhenemaan huomista varten. Vesinoutotreeneissä tositoimiin pääsi sekä Nadas että Szep. Nadaksella oli vaikeuksia edelleenkin luovutuksen kanssa, mutta szep oli tosi reipas lintua hakiessaan. Se oli sitten ensimmäinen nouto Szepille oikealla sorsalla! Nadaksen noutoa hinkattiin vielä kuivalla maalla fasaanilla, ja todettiin että ongelma on käskytyksessä. Siispä lisää innostamista ja palkkaa, niin eiköhän se siitä korjaannu. Illalla otettiin vielä uusi kierros pelloille, ja tälläkin kertaa saatiin muutama lintukosketus. Hasta sai kopin yhdestä fasaanikanasta, joten samalla saimme oivallisen tilaisuuden harjoitella noutoa lämpimällä linnulla.

Pyhäaamun aloitimme verijäljellä. Zoco lähti hyvin liikkeelle, mutta sitten keskittyminen vähän katosi. Pienen neuvottelun jälkeen asia tuntui paljon selkeämmältä ja jäljen ajaminen käynnistyi toden teolla. Ajo parani koko ajan loppua kohti, joten harjoituksesta tuli lopulta oikein hyvä. Totesimme vaan että kuukausi on liian pitkä tauko mejän treenaamiseen. Jälkihommien jälkeen lähdimme taas takaisin pelloille. Nadas törmäsi jälleen pari kertaa lintuihin, mutta positiivista tietysti oli että se LÖYSI niitä. Työskentely oli selvästi riistalle pyrkivämpää kuin lauantaina aloittaessamme. Yksi komea peräänmeno nähtiin tänäänkin, mutta muut tilanteet pysyivät hallinnassa. Szeparokin sai tilaisuutensa ja käytti sen hienosti hyväkseen. Lintu löytyi ja Szep sai seisonnan aikaiseksi. Onneksi Hantta ehti napata pannasta, ennen kuin lintu lähti lentoon, joten virhettä peräänmenon kanssa ei tapahtunut. Se oli kyllä aika hieno tilanne ;o) Näiden treenien jälkeen pakkasimme tavaramme ja kiittelimme Hanttaa tästä hienosta mahdollisuudesta kouluttaa koiria hänen kanssaan. Hieno viikonloppu!!

Maanantaina yllättäen havaitsimme, että vesikoiran turkki ei todellakaan ole tarkoitettu sänkipellolla juoksemiseen. Zoco oli täynnä pieniä olkitikkuja, ja osa niistä oli painunut oikein ihon sisään. Vietimme sitten illalla tovin tikkuja nyppiessä! Onneksi Tarja huomasi tilanteen, ennen kuin ehti tapahtua vaurioita ihotulehdusten muodossa! Homma siis hanskassa siltäkin osin!

28.8.06. Zocolla mieletön viikonloppu!! Lähdettiin sitten perinteisiin Pihtiputaan Venetsialaisiin ... eiku siis agilityihin. Perjantaina liikkeelle, majoittuminen Marjoniemen lomakylässä yhdessä Sannan ja veselien kanssa ja kisailua lauantaina & sunnuntaina. Lauantai meni vähän verrytellessä, mutta sunnuntaina tuli sitten voittopotti. Zoco ja Tarja tempaisivat upean radan, Jämsän kiemuroista huolimatta, ja voittivat maxi kolmoset - ja ihan reilusti vielä! Taskuun siis kolmas nollavoitto ja siten agilityvalion titteli! Kotimatkalla tuli sitten mieleen, että siinähän se putkahti se Ruotsin AVAkin ihan samalla. Mahtavaa!!

22.8.06. Lauantaina kisattiin Kemissä. Kuukauden tauon jälkeen kolme virallista sekä yksi joukkuerata päivässä tuntuivat kohtuulliselta paketilta. Zocolla rapsahteli vähän rimoja, mutta niiden syys selvisi sunnuntain hieronnassa. Zoco oli ihan jumissa! Nadaksen vauhti oli aivan hukkateillä, vaikkakin onneksi parani iltaa kohden. Ratavirheitä ei tullut. Kaikkein reippain oli kuitenkin Szep. Szep jaksoi koko pitkän päivän katsella kisoja, tutustua uusiin ihmisiin ja ihmetellä kaikenlaisia ääniä ja menoa. Ampparin piikki pepussakaan ei saanut tyttöä häkeltymään. Ai niin - me muuten voitettiin Lapin PiirM joukkuekisa - tietysti kilpailun ulkopuolisena joukkueena Taina & Pepsi, Riitta & Nadas, Minna & Tootsi ja Tarja & Zoco.

14.8.06. Mennyt viikonloppu oli buukattu Peetsalle. Halusimme näyttää uusinta tulokasta, sen vaikutusta laumaan ja tietysti hakea ajatusta Zocon ja Nadaksen etenemiseen esteillä. Treenasimme molempina päivinä hyvin teknisiä kuvioita. Zoco on nostanut vauhteja ja pyörii hyvin ahtaissakin kuvioissa. Vedätyksiin tarvitaan lisää rutiinia. Nadaksen vauhti sen sijaan on hiipunut edestä ohjaamisen myötä. Palaamme siis jälleen kerran takaaohjaukseen ja helppoihin, motivoihin kuvioihin. Szep hurmasi Peetsan ensisilmäyksellä ja sunnuntaina tutustuimme jo vähän esteisiinkin. Siitä se pikkuhiljaa lähtee.

Loistavia uutisia saatiin puhelimen välityksellä OKK:n kisoista. Riku ja Tumppi tekaisivat sunnuntaina kaksi nollavoittoa, joten kakkosiin noususta puuttuu enää yksi nolla. Ja sehän on vain ajan kysymys ... ;o) Joko Kemissä ensi viikonloppuna?

7.8.06. Se, mistä pää on ihan sekaisin on mejä. Viikonloppu on perehdytty mejän saloihin noutajien järjestämässä mejä- kokeessa. Tarja ilmoitti Zocon kokeeseen, tietämättä että kyseessä oli 30v-juhlakoe. Koiria oli 36 kpl ja tuomareita 6, kun tavallisessa kokeessa on vain yksi tuomari ja kuusi koiraa. Ei siis aloitettu ihan kyläkokeesta. Lauantaina ilmoittauduimme paikalle puolilta pivin. Kaikkien kokeeseen osallituvien tuli osallistua myös jälkien tekemiseen, joten täysin kokemattomina mekin laitoimme osuutemme peliin. Onneksi saimme kaveriksi Mikon, joka osasi opastaa meille, miten homma toimii. Veretimme siis sekä voittajaluokan että avoimenluokan jäljen ja jätimme ne vanhenemaan yön yli.

Varsinainen koe alkoi sunnuntaiaamuna tuomareiden puhuttelulla. Tarja toivoi alkupään lähtönumeroa, koska oli tulossa tosi helteinen päivä. Arvonnassa Zocolle osui numero 3, joten jäljestyvuoro oli puolilta päivin. Sitä ennen minä kävin opastamassa yhden AVO-jäljen, ja hyvinhän se opastus meni, vaikka hieman etukäteen hirvittikin. Kun Zocon vuoro tuli jäljestää, alkoi hellettä olla 30°C. Jälki oli vedetty polven korkuiseen suopursuun, osittain helteiselle avosuolle. Hirven jälkiä risteili siellä täällä ja opas kertoi emän vasoineen väistyneen edellisenä päivänä jäljentekijän tieltä. Zoco ajoi jälkeä loistavasti 600m. Se ajoi jäljen päällä kuin juna rautatiellä, poiketen jäljeltä vain kerran hirvenjälkiä tarkastamaan. Kulmat eli kaadot Zoco merkkasi tarkasti ja matka jatkui toiselle kulmalle saakka. Siinä vaiheessa Zoco alkoi olla todella veden tarpeessa, ja alkoi etsiä ojista vettä. Eihän sitä tietenkään näillä helteillä mistään löytynyt. Veden puuttuessa voimat loppuivat ja koska koiraa ei saa juottaa kokeen aikana, koe keskeytyi toiselle kulmalle. Harjoituksen vuoksi ajoimme kuitenkin kanille, jonka Zoco merkkasi hienosti. Loppupäivä odoteltiin sitten muidenkin parien saapumista maastosta ja loppukritiikkiä. Tämä oli kyllä melkoisen opettavainen viikonloppu!

31.7.06. Viikonloppu kuluikin sitten liidon ja KASsin parissa. Olimme lupautuneet kouluttamaan seuramme nuoria, jotka ovat lähdössä Nuorten SM-kilpailuihin. Kahden päivän aikana käytiin läpi erilaisia ohjausharjoituksia. Viikonlopun päätteeksi järjestettiin epäviralliset Power & Speed kisat. TUnnelma oli mukava, kaikki panivat parastaan ja kannustivat toisiaan. Hienoa!

27.7.06. Pitkään oli puhuttu, että pitäisi poiketa jossain välissä Nadaksen kasvattajan Hantan luona Untamalassa. Agilityn MM-karsintareissu tuntui sopivalta ajankohdalta - Untamalahan on lähes "matkan varrella" Vantaalle mennessä. Lähdimme siis liikkeelle Untamalan kautta, viivähtäen siellä yhden yön. Hantan laumassa oli aikas mukavan tuntuinen 16 vko vanha vizslatyttö! Aamulla ennen matkan jatkamista kävimme Nadaksen ja Blondin kanssa vielä vesitöissä.

Untamalan jälkeen matkamme jatkui kohti Turkua, tai oikeammin Mynämäkeä. Zocon ja Pekin pentue oli juuri täyttänyt viisi viikkoa, joten pitihän pikkuisia päästä katsomaan! Pentue oli niin tasainen, että oli vaikea erottaa pentuja toisistaan. Jonkinlaista eroa alkoi kuitenkin syntyä, kun tarpeeksi istui pentuhuoneessa tarkkailemassa. Löytyipä sieltä yksi oikein "tending-vesikoirakin"! Tosi reipas yksilö, joka vei rievun mennessään! Ihailimme pentuja kahtena päivänä, mutta sitten matkan oli jatkuttava.

Yösijan saimme Liisan ja Ilkan mökiltä Vehmaalta. Ihana paikka keskellä ei mitään! Nautimme kaksi yötä luomu-elosta pienen lammen rannalla, ja voitte kuvitella missä Zoco nautti - aivan oikein - siellä lammessa tietenkin! Torstaina kouluttelimme Zocoa ja Nadasta tokon saloihin Leenan opastuksella. Iltapäivällä sitten vuorostamme me koulutimme bc Loitsua ja bc Pandaa agilityn saloihin. Se oli antoisa päivä.

Viikonloppu oli pyhitetty agilityn MM-karsinnoille. Kisat käytiin Myyrmäki-hallissa perinteisellä Serti-matolla. Maxi-koiria kisassa oli mukana 115 kpl. Kisat alkoivat lauantaina hyppyradalla. Zocon starttivuoro sattui aivan kisan alkupäähän. Kisarata eteni hienosti ja Zoco liikkui matolla loistavasti. Epäonneksi kuitenkin pituuden viimeinen palikka kolahti maahan ja siitä virhe. Nadaksen vuoro koitti ihan maxien lopussa. Myös Nadas liikkui matolla varsin hyvin ja tekaisi virheettömän radan. Vauhtia olisi kuitenkin saanut olla enemmän, jotta paikka 30 joukossa eli seuraavalla päivällä olisi varmistunut.

Toinen rata oli sitten kontaktirata. Zoco jälleen aloitti pelin, ja teki upeata rataa. Pieni herpaantuminen kuitenkin kolmanneksi viimeisellä esteellä toi kieltovirheen, mikä koitui kohtalokkaaksi. Nadaksen osalla tapahtui hylky jo aivan alkuradasta, joten emme päässeet nautiskelemaan rataa loppuun asti. Pettymykseksemme molempien tie ekoissa karsinnoissa loppui ensimmäiseen päivään, ja sunnuntaille liityimme katsojajoukkoihin. Pojat selviytyivät urakastaan kuitenkin kiitettävästi. Päätä ei pakottanut ja meno maistui. Ensimmäiset mattokisat onnistuivat kohtuullisesti. Hiukkanen onnea mukana, niin molemmat olisivat jatkaneet seuraavalle päivälle. No - ehkä jo ensi vuonna!

Kotimatkalle lähdime maanantaina Peetsan kautta. Treenien ja syksyn suunnittelun jälkeen suuntasimme jälleen kohti Untamalaa - kohtalokkain seurauksin ... Niistä voitte lukea lisää Szepin omilta sivuilta ;o).

13.7.06. Ensimmäinen pala kesästä on takana ja on taas välillä aikaa istua koneen ääressä. Kaikennäköistä on sattunut ja tapahtunut, joten tässäpä jonkinlaista tarinaa aikajärjestyksessä. Loma aloitettiin kesäkuun alussa suuntaamalla auton nokka kohti Helsinkiä ja Euroopan Voittajaa sekä erikoisnäyttelyitä. Erkkarit meni molemmilta melko hyvin - Nadas oli Järvenpäässä PU3 ja Zoco Spanieliliiton II-näyttelyssä VSP. EUV:stä ei tuliaisia tullut. Näytelmäviikonlopun jälkeen Zocon frisyyri keveni reilusti ja pojasta tuli kesäpoika. Kivaa ... nyt saa uida oiken sydämen kyllyydestä ... sanoo Zoco!

Agiliidon SM-kisoja odotellessa emme turhaan ajelleet takaisin pohjoiseen, vaan vietimme aurinkoisen viikon etelässä. Onneksi keli sentään oli aurinkoinen, sillä sekä minä että Tarja riuduimme influenssan kourissa! Yksi päivä pyhitettiin tokon treenamiselle Välimäen Leenan opissa Turussa, ja pari päivää agilitylle Peetsan opissa Järvenpäässä. Suurin huolenaihe tuntui olevan, että tuleeko kadonnut ääni takaisin ennen SM-kisoja, vai meneekö kisojen käskytys raakkumalla. Lappeenrannassa kuultiin sitten raakkumista kahdella eri äänensävyllä, kun SM-ratoja tahkottiin läpi 30°C helteessä! Nadas onnistui hienosti joukkueradalla ja joukkueen loppusijoitus oli 12. Yksilökisat meni molemmilta vähän penkin alle. Rimantiputuksilla ei ollut mitään asiaa finaaliradalle, mikä kieltämättä jäi vähän harmittamaan.

Hienoin uutinen SM-kisapäivässä 18.6. oli se, että Zocosta tuli jälleen isukki. Bonachonin kenneliin Turun seudulle Mynämäelle syntyi 8 pentua (5 urosta ja 3 narttua). Nyt on mukava seurata pentuja, kun ne on aivan kotimaan tantereella. Ja kyllä siinä tanner tulee tömisemään, jos vain yhtään isäänsä ja emäänsä tulevat. Pentu-uutisia voi käydä kurkkaamassa Bonachonin kennelin kotisivuilla KENNEL BONACHON

Lappeenrannan jälkeen suuntasimme välillä kohti kotia, sillä Juhannuksen agikisat Rokualla kaipasivat tekijöitään. KAS järjesti siis vuoden tauon jälkeen juhannusriennot - tällä kertaa Rokualla - ja viimeinen viikko oli vielä täynnä hommaa. Kisaviikonloppu sujui mukavasti, ja kisat olivat leppoisat. Zocon ja Nadaksen starteista tuli tuloksena kaikkea hylyn ja nollien väliltä - ihan niin kuin normaalistikin. Koirat jaksoi hyvin helteestä huolimatta. Taitaa siinä piimässä joku taika olla!

Juhannuksen jälkeen alkoi olla aika lähteä "ulkomaan turneelle". Kaksi viikonloppua kulutettiin Ruåttin maalla - ensin Jällivaarassa ja sitten Piteåssa. Ohjelmassa oli sekä agilityä että näytelmiä. Näytelmäpuolella saaliiksi tuli Zocolle Ruotsin valio-titteli ja Nadakselle kaksi sijoitusta ryhmäkehissä. Agilityssä Nadas sai haltuunsa CACIAGin ja Zoco Ruotsin agilitysertin. Ei siis ollenkaan turhia reissuja! Nämä Pohjois-Ruotsin reissut on kyllä mukavia myös sisällöltään. Hellettä yleensä piisaa, kenelläkään ei ole mihinkään kiire, kisa-aikatauluja ei ole olemassakaan, eikä pipo kiristä järjestäjillä eikä kilpailijoilla. Suosittelemme lämpimästi joskus kokeilemaan!!

15.5.06. Näytelmien viikonloppu paketissa - pääosissa kevätpörriäinen Zoco. Piteåsta oli hakusessa Ruotsin serti, mutta näyttää siltä että haku jatkuu. Oulussa sitten taskuun kertyi se mitä pitikin, elikkä ROP-pörriäinen. Piteån reissua matkattiin taas Mikan matkailuautolla ja kaikkea todennäköisyyttä vastaan (kun me ollaan kyseessä) - auto toimi moitteettomasti!! Zoco aloitti hiisileikin neljältä aamulla. Oli siis tosi levollinen aamu ;o).

6.5.06. Peli-ilta!Mukavasti mennyt kisaviikonloppu on taas ohi. Lauantaina liidettiin Pedersöressä ensimmäisillä kesähelteillä. Koirat oli vähän veteliä, eikä ohjaajatkaan ihan terävimpiä. Zoco ja Tarja väänsivät kuitenkin pari nollaa ja Nadas ja Riittakin yhden. Muuten päivä meni paistatellessa. Sunnuntaina keskityttiin tokoiluun, ja kehässä oli tällä kertaa vaan Nadas. Avointa luokkaa yritettiin läpi tahkota ja menihän se. Tuloksena ykköstulos ja matka kohti voittajaa! Allun kommentti yleisvaikutelmasta oli "tekee hyvin omalla tavallaan". Kympin arvoinen kuitenkin! Illalla laitettiin sitten pelihommiksi. Pihalla kokeiltiin, miten iso "tennispallo" pöyrii jaloissa ja nenissä, ja pojilla oli hauskaa. Yhdessä ei voi kuitenkaan pelata tai sitten molemmilla pitäisi olla oma pallo!

1.5.06. Onko Wapun jälkeen elämää?? Ainakin meillä on! Vappuviikonlopun kisat sujui vaihtelevalla menestyksellä. Tuloksena tuli kaikkea mahdollista nollien ja hylkyjen välistä. Viikonlopun kohokohta oli kuitenkin metsäkauden avaus. Lauantaina kisojen jälkeen ajettiin Zocon kanssa kevään ensimmäinen verijälki ja Nadas pääsi "pakaste"fasaanin makuun noutoharjoituksissa. Homma oli hunsvoteilla hämmästyttävän hyvin muistissa! Treenien jälkeen mummo ja pappakin pääsi hyppelemään mättähältä mättähälle. Metsästä palatessamme meillä oli mukana neljä kappaletta "haamukoiria" - koirat oli nimittäin ihan harmaan pölyn peitossa. Siispä koko jengi päätyi pesulle kotiin tullessa.

18.4.06. Pääsiäinen kulutettiin Rovaniemellä kisaamalla. Perjantaina menomatkalla kävimme vielä Arcticin porukan kanssa treenailemassa mattoalustalla ja sitten suunnattiin Rovaniemelle. Mökki oli varattu Rova-motellista ja osoittautui odotettua mukavammaksi. Kisat Ounashallissa oli hyvin järjestetty, niinkuin Rovaniemellä aina.Yhteinen rytmi koirien kanssakin alkoi löytyä ja saldona molemmille koirille oli kolme nolla-rataa ja yksi sitten vähän heikompi. Osuipa molempien kohdalle yksi sijoituskin pitkästä aikaa, ja vieläpä samassa sunnuntai aamun kisassa!

10.4.06. Mikko Aaltonen oli kouluttelemassa valmennusryhmäämme. Kahtena päivänä vedettiin tiukkoja treenejä ja harjoiteltiin ohjauskuvioita. Aika mukavasti sujui - vielä kun saisi tämän riskinoton ja rytmin siirrettyä kisoihinkin!

26.3.06. Kokkolan agiliitokisat. Nyt kun nollat on molemmilla kasassa, tuntuu siltä, että rytmi koirien kanssa tekemisessä hävisi sen siliän tien. Kisoissa nähdään varsinaisia "ruumiista erkaantumisia" kun koirat menevät ihan eri suuntuun kuin ohjaajansa. Vauhdit on nousseet ja sitä myöten hylkypaikat lisääntyneet. Mielenkiintoista. Tälle varmaan pitäisi yrittää tehdä jotain!

25.3.06. Tuo päivä oli pyhitetty tokolle - ainakin melkein. Ajelimme siis Vöyrille, Vaasan kupeeseen, tokokokeeseen, jossa tuomarina hääri Veijo Kinnunen. Nadas joutui AVO-luokan kehään ensimmäisenä, ja sellaista tokointoa ei tällä koiralla ole ikinä nähty. Tuntui, että se ei pysy nahoissaan! Liikkeestä maahanmeno ja seisominen ei mennyt ihan putkeen, ja kun joissakin muissakin liikkeissä oli epätarkkuutta jäi ykköstulos tällä kertaa vielä haaveeksi.Zocon taival jatkui VOI-luokassa. Sarja oli lähes täydellinen aina hyppynoutoon saakka. Kaikkea epätodennäköisyyttäkin uhaten Tarja onnistui heittämään kapulan esteeseen, josta se pompahti ihan sivuun. Nouto meni siis pilalle, kun säännöistä ei ollut jäänyt mieleen, että heiton saa uusia. Kaukokäskyjen alussa Tarjalla ja Zocolla oli vähän epäselvyyttä mistä liikkeestä on kyse. Zocon mieli halasi ruutuun ja Tarja koitti selittää, että kyseessä on kaketsu. Siispä maahanmenokäskystä Zoco ryntäsi kohti ruutua, mutta palasi onneksi käskystä takaisin. Kaketsut onnistui sitten kyllä täydellisesti. Lopputuloksena oli kuitenkin VOI-1 tulos, joten Zoco jatkaa kisaamistaan EVL:ssä. Zoco onkin muuten ensimmäinen espanjanvesikoira tässä tokon kuninkuusluokassa! Jotta totuus ei unohtuisi, niin illalla sitten treenautettiin vähän agia pumi Tikille ja veseli Dorolle Vaasassa.

5.3.06. Nadas sai sitten viimeisen Agin SM-nollansa kasaan Siilinjärvellä. Zocon nollatilihän täyttyi jo marraskuussa Kemissä. Nyt siis molemmat hunsvotit on mukana SM- ja MM-karsintakisoissa!

14.2.06. Zocosta tuli isukki! Pentue syntyi Ameriikkaan ystävänpäivänä, ja kuvia ja uutisia pentueesta voi käydä lueskelemassa Lisa Harperin Kennel Ariosan kotisivuilta ARIOSA SWD

11.2.06. Nyt se on sitten tapahtunut! Inbergit elikkä Riku ja kääsna Tumppi sekä Leena ja suusna Max aloittivat agikisauransa. Kuvioita on hiottu kuntoon Tainan hallilla Kempeleessä ja KASsin kisoissa oli aika katsoa missä mennään. Hienosti meni! Koutsit saavat olla ylpeitä!